Hätilän kirkko

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

<googlemap version="0.9" lat="61.007489" lon="24.481487" type="map" zoom="15">61.007406, 24.480157</googlemap> Hämeenlinnan itäosassa sijaitseva Hätilän kirkko seisoo mäellä Tuomelan koulun ja Esikoislestadiolaisen rukoushuoneen vierellä. Kirkon tunnusmerkkinä on kellotapuli, jonka huipulla on risti. Hätilän kirkko rakennettiin vuonna 1956 ja sen on suunnitellut arkkitehti Mika Erno.

Historiaa

Suomessa alkoi vilkas kirkkorakennuskausi 1950 -luvun jälkeen. Sodassa tuhoutuneitten kirkkojen jälleenrakentamisen lisäksi uudet seurakuntajaot ja muuttoliike lisäsivät kirkkotilojen tarvetta. Uudet taajamat muodostuivat eri puolilta maata muuttaneista ihmisistä teollistumisen ja kaupungistumisen mukana. Hätilää rakennettiin ahkerasti sotien jälkeen. Seurakuntataloon tarvittiin erilaisia toimintoja varten monia käytännön tarpeisiin suunnattuja tiloja. Hätilän seurakuntatalon suunnittelukilpailu päättyi 15. kesäkuuta 1954. Rakennustoimikunnalle jätettiin kolme ehdotusta, mutta niistä ei kuitenkaan hyväksytty mitään sellaisenaan. 3.12.1954 päätettiin hyväksyä ehdotus, joka kantoi nimeä PAX. Ehdotuksen laatija oli yliarkkitehti Mika Erno. Rakennustöiden aloittaminen viivästyi, koska Hätilän seurakuntatalon tarvetta ja suunnittelua edistänyt kirkkoherra E.A. Alanen kuoli kesken hankkeen toteutumisen. Tuomiokapituliin tehtiin valitus ja rakennushankkeesta haluttiin luopua. Tuomiokapituli kuitenkin hylkäsi valituksen.

Perinteitä ja toimintaa

Hätilän kirkko rakennettiin ajankohtana, jolloin niukka aika ja tavaran säännöstely oli jo ohitettu ja sotakorvaukset saatu maksetuksi. Aitojen materiaalien arvostus oli huipussaan. Rakennukseen valittiin oikeita aineita: luonnonkiveä, tiiltä, puuta, messinkiä ja kuparia. Kirkkosali on perinteinen, katto on korkealla ja valoa on paljon. Kirkossa järjestetään paljon toimintaa. Pyhäkoulu, päiväkerho, kerhot, partio, lähetyspiiri, vanhustenkerho ja kuoro ovat löytäneet tilaa kirkon suojista. Akustisesti toimivana konserttitilana seurakuntasali on erinomainen.

Kirkkosalin penkkijärjestys oli alun perin sellainen, että keskikäytävää ei ollut: penkit olivat koko kirkkosalin levyiset ja molemmilla sivuilla oli käytävä. Tämä oli monessa mielessä varsin epäkäytännöllistä. Sekä siivoaminen että kolehdin kerääminen oli hankalaa. Vihkiparit joutuivat siirtymään sivuovesta alttarille, koska ei ollut käytävää, jota pitkin astella. Erään tapauksen jälkeen penkkijärjestystä päätettiin muuttaa. Morsiuspari päätyi väärästä sivuovesta suoraan alttarikaiteen sisäpuolelle ja oli alttarilla papin paikalla. Pian tämän jälkeen päätettiin saada kirkkoon keskikäytävä, että salista saataisiin käytännöllisempi. Penkit asetettiin niin että kirkkoon muodostui keskikäytävä, mutta istumapaikkojen määrä säilyi ennallaan.

Työtä ja kellonsoittoa

Ison talon siivoamisessa oli 1950 -luvulla kova urakka. Kirkkosalin lisäksi täytyi siivota kahvio, kerhohuoneet, aula, rappukäytävät ja kirkkosalin alla oleva väestösuoja, joka toimi askartelutilana. Lisäksi oli piha-aluetta koskevia töitä, haravointia ja istutusten hoitoa. Talvisin tehtiin lumitöitä sekä hoidettiin öljylämmitystä kattilan puhdistuksineen. Sauna lämmitettiin puilla.

Kirkonkellojen soittonappula oli kellotornin alakerrassa ja sinne oli myös talvipakkasella mentävä. Taloustoimisto kuitenkin lupasi sijoittaa soittonappulan sakastiin, kunhan ensin kaivettaisiin sähköjohtoa varten tarvittava oja. Näin tapahtuikin. Kirkonkellojen voitelu oli muutaman kerran vuodessa tehtävä toimenpide.

Sienan katedraali esikuvana

Firenzestä puolentoista tunnin matkan päässä sijaitseva Sienan kaupunki tunnetaan vanhasta kaupungistaan. 1200-luvulla rakennettu Sienan katedraali teki vaikutuksen myös arkkitehti Mika Ernoon. Rouva Orvokki Erno kertoo miehensä ottaneen siitä vaikutteita suunnitellessaan Hätilän kirkkoa.

Kirkon alttaritaulu on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen ja se on lahjoitus seurakunnalle vuodelta 1859. Hätilän kirkon 12-äänikertaiset mekaaniset urut on valmistettu Kangasalan urkurakentamolla vuonna 1971.

Lähteet:

http://www.hameenlinna-evl.fi/portal/kotikirkko-lehti/2007/1_2007/hatilan_kirkko_-_jumalan_kansan_juhlahuone/
http://www.hameenlinna-evl.fi/portal/kotikirkko-lehti/2006/5_2006/tyona_ja_kotina_hatilan_kirkko/