Hätilä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuvaaja: Hannu Vallas
Hätilä on kaupunginosa Hämeenlinnan keskustan ja Vanajaveden itäpuolella, aivan rautatieaseman tuntumassa. Hätilän-Sairion-Asemantaustan alue on Suomen suurin yhtenäinen pientaloalue ja myös yksi suurimpia Pohjoismaissa.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiSFx1MDBlNHRpbFx1MDBlNCIsInR5cGUiOiJtYXJrZXIiLCJsYXQiOiI2MS4wMDQyOSIsImxvbiI6IjI0LjQ4Mzg1In1dOwogICAgICAgIHZhciBtYXAgPSBuZXcgR01hcDIoZG9jdW1lbnQuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQoImdvb2dsZW1hcDEiKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdTbWFsbE1hcENvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdNYXBUeXBlQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgd3hMb2NhdGlvbkNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLnNldENlbnRlcihuZXcgR0xhdExuZyg2MS4wMDQyOSwgMjQuNDgzODUpLCAxNCk7CiAgICAgICAgd3hBZGRNYXJrZXJzKG1hcCwgZmVhdHVyZXMpOwogICAgfQp9KTsKCnd4VW5sb2FkSG9vayhHVW5sb2FkKTsKLy9dXT4KPC9zY3JpcHQ+CjxkaXYgaWQ9Imdvb2dsZW1hcDEiIHN0eWxlPSJ3aWR0aDogNTAwcHg7IGhlaWdodDogMzAwcHgiPjwvZGl2Pgo=")


Historia

Hämäläisten heimo on tutkijoiden mukaan saapunut Hämeenlinnan seudulle noin 400 -800 jKr. Hätilästä on löydetty rautakautinen sirppi. Asutuksen vakiintumisesta on merkkejä jo 1100-luvulta. Hätilä kuuluu siis varhaisimpiin maatalousseutuihin. Hämeen järvien rannoilla oli hyviä viljelyalueita, ja ehkä Hätilässä on harjoitettu alkeellista kaskiviljelyä jo varhaisina aikoina, vaikka eräretket olivatkin pääasiallinen elinkeino. Häti-nimisiä talollisia ja Hätilä-nimisiä kyliä esiintyy Etelä- ja Keski-Pohjanmaata myöten. 1370-luvulla mainitaan rajatarkastuksen yhteydessä Niclis af Haetilum eli Niilo Hätilästä. Kylässä asui vakavaraisia talonpoikia, joiden suvut pitivät tilojaan vuosisatojen ajan hallussaan. Ennen Hämeenlinnaan liittymistään Hätilä kuului Vanajan seurakuntaan, hallinnollisesti Mäskälään, johon kuuluivat myös Kangas, Pintiälä ja Luhtiala. Hätilä on vuosisatojen ajan ollut yhtenäinen. Ensi kerran sen rajoissa tapahtui muutoksia, kun Sairion torppa liitettiin vuonna 1639 Hämeenlinnan kaupungin perustamisen yhteydessä asukkaiden viljelysmaaksi.

Hätilä oli keskiajalla silloisen mittapuun mukaan varsin iso talonpoikaiskylä. 1500-luvun puolivälissä taloja oli kymmenen ja peltoalaa noin 20 hehtaaria. Vuoden 1539 maakirjassa Hätilä mainitaan kuuluneen Hämeen linnan rajojen sisälle, vaikka asiasta on ristiriitaista tietoa. Hätilästä tuli linnan latokartano ja kyläläisille annettiin uudet asuinpaikat Hattulan Mierolasta. Latokartanot olivat linnan maatalouskeskuksia, joissa oli iso karja ja viljelykset ja joita talonpojat päivätöinään hoitivat. Niementaustan alueella oli Saaristen latokartano. Myös Pintiälän kylän maat kuuluivat linnan alueeseen. Hätilän latokartanosta toimitettiin verovilja Kruununmakasiiniin Keinusaarelle, käytiin jauhamassa vilja Kruununmyllyssä tai Myllypellon tuulimyllyssä. Myllypellon tuulimylly sijaitsi nykyisen Hätilän koulun paikalla ja oli ollut siinä ikiajoista asti; 1500-luvun asiakirjoissa mainittiin myllylohko. Tuulimylly näkyy vielä vuoden 1868 kartassa, mutta sen paikka oli merkitty varatuksi venäläiselle sotaväelle.

Hätilän läpi kulki myös linnasta alkanut Hämeen härkätien jatke eli Ylinen Viipurintie.

Kamppailu Hätilän liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin alkoi 1850-luvulla ja jatkui aina 1940-luvulle asti. Väestönkasvu asetti paineita kaupungin laajenemiseen. Carl Albert Edelfeltin piirtämässä asemakaavassa (1858) kaupunkia oli laajennettu itään. Valtio vaati kuitenkin liian suurta summaa Hätilän virkatalon maista, jotta kaupunki olisi pystynyt ne lunastamaan. Myös 1900-luvun alussa senaatille ehdotettu lunastus epäonnistui. Kaupunki osti vuonna 1916 Padasjoelta Verhon kartanon, jonka se yritti vaihtaa Hätilän ja Ojoisten virkatalojen maihin. Vaihdon epäonnistuttua liitos haudattiin useaksi vuodeksi ja vasta vuonna 1946 Hämeenlinnan maalaiskunta määrättiin lakkautettavaksi ja pääosa sen alueista liitettäväksi Hämeenlinnan kaupunkiin.

Hätilän alueella toimi Suomen ensimmäinen kiertokoulunopettajien seminaari vuosina 1890-1919. Sen perustaja, opettaja Juho Tuhkanen piti ensin seminaariaan Gaddin talossa Sibeliuksenkatu 10-12 ja sitten Saaristenkadun ja Hallituskadun kulmatalossa, kunnes muutti Hätilään Karinkuja 2:n kohdalle. Ensimmäinen kansakoulu Hätilään saatiin vuonna 1909. Ensimmäisenä opettajana toimi Karl Gustav Höijer, joka toimi virassaan vuoteen 1927 asti.

Vielä 1930-luvulla Hätilän talot olivat pieniä, ja sijaitsivat kartanon mailta lohkotuilla vuokratonteilla. Tihein taloryhmä oli nykyisten Viipurintien, Rautatienkadun ja Ruutikellarintien risteyksessä. Nykyisen Aulangontien halkoma alue oli synkkää metsää. Hätilän kylässä asui mäkitupalaisten lisäksi paljon käsityöläisiä. Kylässä oli sekatavarakauppa, kioski, Kantolan Kaisan puoti ja Jokisen kahvila.

Hätilän keskustassa oli vielä 1950-luvulla Hämeenlinnan Vanhan Säästöpankin sivukonttori. Samana vuosikymmenenä Hätilässä toimi useita kauppoja, muun muassa Osuusliike Häme ja vuonna 1919 aloittanut Etelä-Hämeen Osuusliikkeen sivumyymälä.

Nykypäivä

1960- ja 1970-luvuilla Hätilään rakennettiin uusia kerros-, pien- ja omakotitaloja. Varsinkin Aulangontien varsi täyttyi kerrostaloista. Hätilässä sijaitsee mm. Hämeenlinnan Yhteiskoulu ja lukio sekä Tuomelan koulun yhteydessä oleva Tuomelan sivukirjasto. Hätilän palveluihin kuuluu muun muassa S-market, Osuuspankki ja Aulangontien Apteekki Viipurintien varrella. Perinteikäs HYK on saanut kaikesta vastustuksesta huolimatta lopettamispäätöksen.

Hätilän kirkko vihittiin 1950-luvulla. Sen läheisyydessä on myös esikoislestadiolaisten rukoushuone.

Alueen lähidemokratiaelimenä toimii Hätilän-Sairion asukasyhdistys.

Lähteitä

  • Sairiossa luonto on läheinen. Hämeen Sanomat 25.4.2004
  • Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna-seura, 1957.
  • Laitila, Inka-Maria: Taistelu Hätilästä. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon vuosikirja 1989.
  • Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7


Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen