Hämeensaari

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuva: Hannu Vallas
Hämeensaari on osa Hämeenlinnan keskustaa. Se on osa Etelärannaksi nimettyä aluetta, joka alkaa Wetterhoffilta ja jatkuu moottoritielle asti. Hämeensaari on kaupungin virkistysalue linja-autoaseman ja entisen Anttilan tavaratalon välinen niemeke Vanajaveden rannalla. Rantaviiva ulottui aikoinaan Eteläkadun reunaan asti. Linja-autoaseman kohdalla oli ennen Rantatori, jota järvi reunusti nykyisen Paasikiventien kohdalla. Vanajavesi tulvi aikoinaan suunnilleen Anttilan tavaratalon kohdalla olleella Vikmaninlahdella ns. Kuivasiltojen alueelle. Moottoritie rakennettiin vuonna 1964 kuivasiltojen ylittämälle maakaistaleelle, joka erotti keskustan ja Kaurialan kaupunginosan toisistaan.


base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiSFx1MDBlNG1lZW5zYWFyaSIsInR5cGUiOiJtYXJrZXIiLCJsYXQiOiI2MC45OTI2MyIsImxvbiI6IjI0LjQ2MTg0In1dOwogICAgICAgIHZhciBtYXAgPSBuZXcgR01hcDIoZG9jdW1lbnQuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQoImdvb2dsZW1hcDEiKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdTbWFsbE1hcENvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdNYXBUeXBlQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgd3hMb2NhdGlvbkNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLnNldENlbnRlcihuZXcgR0xhdExuZyg2MC45OTI2MywgMjQuNDYxODQpLCAxNCk7CiAgICAgICAgd3hBZGRNYXJrZXJzKG1hcCwgZmVhdHVyZXMpOwogICAgfQp9KTsKCnd4VW5sb2FkSG9vayhHVW5sb2FkKTsKLy9dXT4KPC9zY3JpcHQ+CjxkaXYgaWQ9Imdvb2dsZW1hcDEiIHN0eWxlPSJ3aWR0aDogNTAwcHg7IGhlaWdodDogMzAwcHgiPjwvZGl2Pgo=") 

Hämeensaari osana ruutukaava-aluetta

Kaupunginosana Hämeensaareen kuuluu myös osa keskustan kortteleita aina Hallituskadun eteläpuolella saakka. Poikkikaduista myös osa Raatihuoneenkatua, Palokunnankatua ja Eteläkatua kuuluu siten Hämeensaareen. Idässä rajana on Sibeliuksenkatu, toisessa päässä Valtatie 3, joten suurin osa katetusta moottoritiestä kuuluu myös tähän alueeseen.

Hämeensaaren virkistysalue ennen ja nyt

Hämeensaaressa nykyisen uimahallin kohdalla oli vuoteen 1917 asti Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas Oy. Tehtaassa tehtiin kuuluisaa Fennia-viinaa. Sitä kutsuttiin parrunpätkäksi, koska sitä myytiin neliskulmaisissa pulloissa. Tehtaan omisti Carl Otto Saxelin. 

Hämeensaaren alueella on ollut uimalaitoksia ennenkin. Arkistoista on löytynyt arkkitehti Alfred Cawénin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus vuodelta 1877. Hämeensaaressa avattiin keväällä vuonna 1878 kylpylaitos, jota koskeva ilmoitus oli Hämäläinen-lehdessä 9.5.1878:

 "Hämeensaaren uusi kylpylaitos Hämeenlinnassa avataan kesäkuun 11. p. kylpyvieraille. Laitoksessa on joka päivä tarjonna kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Sähkövoimaa käytetään tarpeellisissa tapauksissa, ja keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla. Lääkärihoitoa toimittaa tohtori Carl Bartram. Kylpyhinnat kohtuulliset." Myöhemmissä ilmoituksissa suositeltiin mm. mutakylpyjä, sähköhoitoa ja hierontaa. Kylpylaitoksen johtajana toimi kaupunginlääkäri Carl Bartram.”
Uimahalli. Kuva: Sisko Hoikkala

Polttimomestari Adolf Kiuttu osti Hämeensaaren kylpylaitoksen sen perustajayhtiöltä vuonna 1891. Kesäkuussa 1899 syttyi kylpylaitoksessa tulipalo, jota Hämeenlinnan vapaaehtoinen palokunta tuli sammuttamaan. Sammutustöitä vaikeuttivat kuitenkin rakennuksen ympärille kohonnut tulvavesi ja tulvan ympäriinsä levittämät halkopinot. Kylpylaitos paloi maan tasalle, samoin sen yhteydessä ollut Kiutun asuinrakennus ja tien toisella puolella sijainnut pankinjohtaja A. Bogdanoffin liiteri.

Hämeensaaren Vanhan kentän ja Hämeenkaaren lähelle suunniteltiin vuonna 1970 kahdeksanratainen uimahalli, joka avattiin yleisölle vuonna 1976. Uimahalli remontoitiin täysin 2000-luvun alkupuolella ja sinne lisättiin pienempi allas poreineen ja suihkuineen sekä suuret näköalaikkunat Vanajavedelle päin.

Hämeensaaressa oli vielä 1980-luvun alussa Vanha urheilukenttä lähellä linja-autoasemaa. "Vanhan kentän" rusettiluistelut valoineen ja iskelmämusiikkineen houkuttelivat väkeä kentälle. Kamiina lämmitti puurakennusta, jossa luistimet laitettiin jalkaan. Vuonna 1970 Hämeensaaressa avattiin Hämeenlinnan ensimmäinen alennustavaratalo, Tuko Oy:n valtavan kokoinen Raketti-markkinatalo, jossa oli itsestään aukeavat ulko-ovet. Autopankissa asiakkaat voivat asioida nousematta ulos autosta.

Hämeensaaressa on suunnilleen entisen Vanhan kentän kohdalla parkkialue, jolla on järjestetty vuosittain Elomessut. Paasikiventien ja Hämeensaaren rannan välissä on huoltamoita ja liikerakennuksia. Hämeensaaren kentän läheisyydessä on nuorten itse talkoilla rakentama skeittirata, joka on ahkerassa käytössä. Uimaranta uimahallin vieressä on keskustan asukkaiden kesäinen virkistyskeidas. Hämeensaaren rantalentopallokenttä vihittiin käyttöön kesäkuussa 2011.

Eteläranta -hanke

Hämeenlinnan keskustaa kohden moottoritietä etelästä ajettaessa Hämeensaari näkyy ensimmäisenä. Anttilan liikerakennus, Hämeenkaari, Hämeensaaren kenttä ja uimahalli ovat tähän asti muodostaneet ensimmäisen vaikutelman kaupungista. Eteläranta on yksi osa Asumiskaupunki-hanketta, jolla kehitetään ja suunnitellaan kaupungin asuinalueita. Kaupunkikuvan huomioonottaminen on olennaista erityisesti keskustan kokonaisilmeen, johon Hämeensaarikin tulevine rakennuksineen ja puistoalueineen kuuluu. Hämeensaari on merkittävä virkistysalue, jolla on yhteys vanhaan ruutukaavakaupunkiin ja järvelle.

Etelärannan alueesta järjestettiin vuosina 2006-2007 arkkitehtikilpailu, jossa ei ilmennyt selkeää voittajaa. Kilpailutyöt antoivat kuitenkin toimivia ideoita suunnittelun jatkotyöhön. Hämeensaaren virkistysalueeseen ja Vanajaveteen rajoittuva osa on tärkeä suunnittelun kohde. Kilpailulla haettiin ratkaisuja keskusta-alueen ja järven välisen yhteyden vahvistamiseen, keskusta-asumisen uusien mallien löytymiseen sekä kokonaisilmeeseen ja kaupunkijulkisivuun.

Tulevassa Etelärannan kaavassa uimahalli ja suosittu uimaranta säilyvät, ja alueen virkistyskäyttö säilyy. Hämeenkaaren liikuntahalli puretaan kunnes uusi halli valmistuu Pullerille. Anttilan tavaratalo muuttaa suunnitelmiensa mukaan mahdollisesti toteutettavan moottoritien katteen päälle. Tavarataloa remontoidaan nykyaikaisemmaksi, ja siihen on muuttanut Citymarket.

Pysäköintialueen poistaminen ja uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen vaikuttaa koko keskusta-alueen pysäköintijärjestelyihin.

Ekologisuus on osa tiivistyvää kaupunkirakennetta. Rakentamisen ja kiinteistötalouden osalta ekologisuutta pyritään uudessa kaupunginosasuunnitelmassa toteuttamaan esimerkiksi EU-komission vuonna 2004 lanseeraaman GreenBuilding -luokittelun mukaan. 

Etelärannan rakentamiskokonaisuus on niin suuri hanke, että sen sovittaminen kaupungin budjettiin edellyttää hankkeen jakamista monelle vuodelle. Alue rakentuu hitaasti ja on pitkään keskeneräinen.

Eteläranta -hanke etenee

Vuonna 2011 Hämeenlinnan kaupunki perusti Eteläranta Oy:n ohjaamaan 200 miljoonan euron hanketta. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana on Tapio Vekka (kok) ja jäseninä mm. Iisakki Kiemunki(sd). Yrityksen toimitusjohtajana toimii Leena Kähkönen.

Lähteet

Happonen, Riikka. Eteläranta maksaa itse itsensä. Hämeen Sanomat 24.8.2011. ARVI-paikallistietokanta

Happonen, Riikka. Eteläranta on nyt Engelinranta. Hämeen Sanomat 2.10.2012. ARVI-paikallistietokanta

Hämeensaaren kylpylaitos. Digitaalinen aineistopankki LYDIA

Järvenpää, Veera. Kaupunkielämää kortteleiden katveessa. Sisäpihoilta löytyy kätketty menneisyys ja nykyhetki. Hämeen Sanomat 20.7.2002

Kaupunki kuvissa. Valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95280-6-7

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011

Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1


Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen