Hämeenlinnan lääninvankila

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hämeenlinnan lääninvankila toimi Kustaa III:n katu 8:ssa aina vuoteen 1993 saakka. Nyt tilat on entisöity ja niissä toimii Hämeenlinnan kaupungin historialliseen museoon kuuluva Vankilamuseo.

Välähdyksiä historiasta

Vankeja Hämeen linnan alueella on virunut keskiajasta lähtien. Jo 1300-luvulla vanhaa linnaa alettiin käyttää vankien säilytyspaikkana. Laajimmillaan vankila-alue ulottui vallihaudan sisällä Vanajaveden rantaan ja siihen kuului lähes neljäkymmentä rakennusta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti L. I. Lindqvist. Rakennus oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila. Aluksi se toimi miesten kuritushuoneena, myöhemmin viereisessä linnassa sijainnut lääninvankila laajeni rakennukseen. Uuden vankilafilosofian mukaan rangaistukset kärsittiin yhteiskammioiden sijasta pienissä selleissä. Yhteiskunnasta eristäminen, opetus, kuri ja työ olivat avainsanoja rikollisia parannettaessa pois pahoilta tavoilta. Naisvangeille oli vanhaan linnaan rakennettu erillinen sellivankila ja ”ojennuslaitos”, joka toimi vuosina 1883-1972. Alueen vankilat yhdistettiin hallinnollisesti Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaksi 1920-luvulla. Linnasta lähtivät viimeiset vangit 1950-luvulla, kun vanhaa linnaa ryhdyttiin restauroimaan museoksi. Alueella toimi työsiirtola, josta käsin vangit kunnostivat Hämeen linnaa.

Vankilaa on käytetty erilaisissa poikkeusoloissa ja kriisien yhteydessä mm. sortovuosina, kansalaissodan ja Lapuanliikkeen aikaan, Talvi- ja jatkosodan turvasäilökausina sekä sodan päätyttyä sotasyyllisten ja asekätkijöiden sijoittamiseen. Hämeenlinnan lääninvankilan arkistoon on mahdollista tutustua Hämeenlinnan maakunta-arkistossa.

Kuuluisia vankeja

Hämeenlinnassa ovat istuneet tuomiotaan Suomen historian kaameimmat murhamiehet ja taitavimmat karkurit.

  • Hurmospuhuja Maria Åkerblom oli mestarillinen pakenija. Hänen karkumatkansa vuonna 1928 katkesi, kun pakoauto törmäsi sillankaiteeseen.
  • Vankilan tunnetuin murhamies oli Matti Haapoja, josta tuli jo 1870-luvulla legenda. Matin hurjista seikkaliuista ja pakomatkoista sepitettiin lukuisia lauluja. Matti saatiin kiinni Hämeenlinnan markkinoilla vuonna 1897, kun hän lauloi kadulla arkkiveisua Matti Haapojan karkauksesta. Laulussa mainitut tuntomerkit auttoivat tunnistamisessa.
  • Kuuluisat puukkojunkkarit ja häjyt Iso-Antti ja Rannanjärvi ovat myös majailleet vankilan suojissa.

Lähteet

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia. 
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen