Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark(Ohjattu sivulta Hämeenlinnan kaupungin teatteri)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri toimii Verkatehtaan alueella.

Historia

Ylärivissä Pertti Palo ja Seela Sella, edessä Ritva Valkama

Ennen 1900-luvun vaihdetta hämeenlinnalaisten teatterinnälkää tyydytettiin vierailevilla seurueilla. Merkkitapauksia kaupungissa olivat Kaarlo Bergbomin teatterin vierailut. Hämeenlinnan ensimmäinen vakinainen oma teatteriseurue, Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Näyttelijäseura, perustettiin vuonna 1903. Jo seurueen alkutaival oli kiireinen, sillä näytäntökauden 1903-1904 aikana esitettiin kaikkiaan parikymmentä eri näytelmää. Paineet olivat kovat, sillä kilpailijaksi saatiin ”elävät kuvat”, näyttelijöistä oli pulaa ja yleisö piti enemmän hupailuista kuin vakavista näytelmistä. Nämä seikat johtivat ensimmäinen vakinaisen teatterin syntyyn vuonna 1909, kun seura muutettiin Työväen Teatteriksi. Syksyllä 1912 nimi muutettiin Hämeenlinnan Työväennäyttämöksi ja teatteri alkoi maksaa säännöllistä palkkaa johtajalleen. Vuosien varrella suosittuja näytelmiä olivat mm. Järviluoman Pohjalaisia ja Holbergin Jeppe Niilonpoika. Taiteellisesti merkittävä saavutus oli Gogolin Reviisori. Työväennäyttämöä kiusasivat jatkuvat rahahuolet. Rahallisen kannattavuuden ja taiteellisten vaatimusten ristiriita oli jatkuvasti keskusteluissa esillä.

Oma ammattiteatteri

Sotien jälkeen harrastajateatterien kausi oli väistymässä ja ammattiteatterit odottivat vuoroaan. Hämeenlinnassakin nousi lehtien palstoilla esiin oman ammattiteatterin perustaminen kaupunkiin. Hämeenlinnan Työväen Näyttämöstä tuli vuonna 1947 Hämeenlinnan Työväen Teatteri. Katsojia riitti ja teatteri kehittyi, vaikka toimintaa työväentalolla hankaloitti tanssimusiikin jytke verhon takana. Vuonna 1956 nimi muuttui Hämeenlinnan kaupunginteatteriksi ja teatteri pääsi uudistettuun teatteritaloon. Johtajana toimi Lauri Leino. Teatterissa esiintyi monia nuoria näyttelijöitä, joista sittemmin tuli kuuluisuuksia. Vuoden 1955 näyttelijäkaartiin tulivat Lahja Wilen, Kaarlo Juurela, Anja Pohjola, Pekka Jalava ja Mirja Karisto. Vuoden 1957 alusta teatteriin pestautuivat näyttelijöiksi Pertti Palo ja Ritva Valkama. 1950-luvun loppu ja seuraavan vuosikymmenen alku oli näyttämöllä eräänlaista tähtiaikaa. Yleisön valloitti esimerkiksi näytelmä Virtaset ja Lahtiset, joissa Valkama ja Palo esittivät päärooleja. Näytelmä keräsi mahtavat 10 000 katsojan yleisön. Vakavista näytelmistä suosittuja olivat Aleksis Kiven Lea sekä Chorellin Ruoho.

Vuonna 1959 oli vuorossa johtajan vaihdos, kun Rauli Lehtonen otti vastaan tehtävän. Hän korosti teatterin tehtävää sekä julistajana että viihdyttäjänä ja kuulutti ennakkoluulottomuuden perään. Hänen kautensa huipennus oli Väinö Linnan trilogiasta tehty Täällä Pohjantähden alla, johon musiikin sävelsi Tauno Marttinen. Isot teatterit vetivät esiintymään 1960-luvulla suuren osan suosituimmista näyttelijöistä. Televisio tuli teatterin kilpailijaksi, mistä seurasi katsojalukujen lasku.

Muutto Vanajaveden rantaan

Teatteri muutti Vanajaveden rantaan vuonna 1976. Entinen Hopeakeskuksen varastotila, joka oli rakennettu vuonna 1967 muutettiin katsomoksi ja näyttämöksi. Seuraavana vuonna kaupunki kunnosti teatterin käyttöön läheisen jugend-huvilan, jonka oli rakennuttanut baijerilainen oluttehtailija Schmausser vuonna 1902. Rakennukseen sijoitettiin sosiaaliset tilat. Sijainti rantamaisemissa oli loistava, mutta muuten olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, sillä tilat olivat alusta asti ahtaat. Avajaisten aikaan ensi-iltansa sai Paul Abrahamin operetti Hawaijin kukka. Avajaisjuhlanäytäntönä oli Linnan Täällä Pohjantähden alla II.

Ritva Oksanen Marlenen pääroolissa

Pauli Haataja toimi Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtajana vuodet 1981-1983. Teatteri toimi osakeyhtiömuotoisena. Teatterin näyttelijäkunnasta vaihtui tuolloin puoli tusinaa henkeä. Näyttelijöitä teatterissa oli vuosina 1982-1983 kaikkiaan 12. Haatajan mukaan teatterilla oli hyvä henkilökunta ja hyvät tilat. Haatajan kaudella näyteltiin mm. Boccaccion Decamerone ja Hauptmannin Majavannahkaturkki, jotka ovat harvoja komedioita saksalaisessa näytelmäkirjallisuudessa. Teema-ajatuksena teatterin johtajalla oli byrokratian vastustaminen ja pienen ihmisen paikka yhteiskunnassa. Ohjelmistossa oli tuona aikana myös Anne Frankin päiväkirja.

Vuoden 1984 alusta teatteria ryhtyi johtamaan Mikko Nousiainen. Hänen kautenaan teatteriin rakennettiin uusi studioteatteri Verstas vuonna 1991. Entisestä verkatehtaan pannuhuoneesta muistuttavat enää korkea piippu ja pätkä pääakselia. Pinta-alaa näyttämöllä on 300 neliötä ja korkeutta 11 metriä. Avajaisnäytelmänä nähtiin Fon-Ramen Avoin liitto Matti Kuikkaniemen ohjaamana. Nousiainen luotsasi teatteria 15 vuotta ja jäi eläkkeelle toukokuussa vuonna 1998. Samaan aikaan päättyneellä näytäntökaudella katsojia kävi 40 000 katsojaa ja kaikkiaan esityksiä oli 260. Kauden suosikki oli Maria Callasin Mestariluokka.

Vuonna 1984 asettui taloksi ohjaaja Matti Kuikkaniemi, jonka ohjauksiin on mahtunut monipuolisesti näytelmiä, musiikkidraamoja, musikaaleja ja oopperoita. Hänen ohjauksessaan ovat valmistuneet mm. Baskervillen koira -musikaali, suurmenestykseen yltänyt ja Ritva Oksasen tähdittämä Marlene sekä Marcel Pagnolin näytelmätrilogia Marius-Fanny-César. Hämeenlinnan kaupunginteatteriin tuli ohjaajaksi vuonna 1988 Hannu Matti Tyhtilä, joka on tehnyt pitkän työrupeaman ja ansiokkaita ohjauksia. Vuosien varrella hän on ohjannut mm. näytelmät Runoilija kävi kaupungissa, Viimeiset kiusaukset, Kivenpyörittäjän kylä, Yksityiset tähtitaivaat sekä musikaalit Autiotalo, Teuvo sekä suururakkana Pohjantähti, joka sai kantaesityksensä Kulttuuritukussa vuonna 2002. Teoksen säveltäjänä oli Anssi Tikanmäki ja sanoittaja Jukka Virtanen. Lisäksi Tyhtilän ohjauksiin mahtuu useita lastennäytelmiä, joista veikeimpiin lukeutuvat vuonna 2007 nähty Iso paha susi ja kevään 2009 Koirien Kalevala.

Uudenlaista teatteria

Risto Korhonen ja Katariina Kuisma Autiotalon nuorina rakastavaisina.
Riku Suokas

Riku Suokkaasta tuli vuonna 1998 Suomen nuorin teatterinjohtaja. Hän sanoi heti valinnan jälkeen, että pyrkimyksenä on tehdä Hämeenlinnan kaupunginteatterista Suomen paras 247-paikkainen ammattiteatteri. Hän ei tulisi tyytymään vähempään. Muita tavoitteita oli nuoren yleisön vetäminen teatteriin sekä yhteyksien solmiminen ulospäin. Vuonna 2001 hän sanoi Hämeenlinnan teatterille hyvästit. Hän totesi tavoitteiden toteutuneen. Katsojamäärät olivat nousseet tuona aikana uusiin ennätyksiin ja teatteriyleisön ikärakenne monipuolistunut, teatteri oli päässyt suomalaiselle teatterikartalle. Suokkaan ohjelmapolitiikka sisälsikin ennennäkemättömiä ratkaisuja, jotka aiheuttivat monenlaista keskustelua. Nuori johtaja halusi löytää yleisöä, joka ei käynyt teatterissa. Siksi teatteri vietiin yökerhoihin, ravintoloihin ja koomisiin stand-up–illanviettoihin. Yksi Suokkaan rohkeista hankkeista oli viedä teatteri Verkatehtaan alueella sijaitseviin noutotukun tiloihin. Vuoden 1998 alusta avattiin uusi kulttuuritila nimeltään Kulttuuritukku, jossa menestysesitys musikaali Autiotalo keräsi 23 000 katsojaa. Teatterin taloudelle tärkein näytelmä Suokkaan kaudella oli miesstrippareista kertova Ladies Night, Marlene ja Autiotalo. Vuonna 2000 teatterin käyttöaste oli 94 prosenttia ja kävijöitä kertyi 46 600.

Vuoden 2002 alusta teatteria ryhtyi johtamaan Snoopi Siren. Siren ilmoitti ensi töikseen, että hän ei tee ainuttakaan Niskavuorta tai Tsehovia, ”koska mä en mitään teenjuontinäytelmiä tee”. Hänen aikanaan nähtiin Suomen kantaesityksinä mm. Lasillakävelijä, Philip Ridleyn Rämälä ja Ben Eltonin Tuhma nainen. Teatterinjohtaja näki teatterin toiminnan hajauttamisen moneen eri kohteeseen hankalana, vaikka toisaalta hän pitikin ennakkoluulottomana ratkaisuna viedä teatteri Verstaalle ja Kulttuuritukkuun. Varsinainen päänäyttämö oli käynyt pieneksi ja tekniikaltaan vanhanaikaiseksi. Hänen mielestään yleisö arvosti viihdettä, joka jätti varjoonsa sisällökkään draaman. Hänen pyrkimyksenään olikin tehdä vakavasti otettavia koko perheen draamoja. Hän korosti teatteria nimenomaan taiteenlajina. 26.4. 2003 vietettiin teatterin 100-vuotisjuhlaa. Juhlanäytelmänä oli musikaali Täällä Pohjantähden alla. Vuonna 2002 teatterissa kävi yli 50 000 katsojaa.

Taloushuolia

Teattereiden talous on vahvasti riippuvainen julkisesta tuesta. Kotikaupunki Hämeenlinna ja Opetusministeriön veikkausvoittovarat ovat tulopuolen perusta. 1990 -luvun lama loi pitkän varjon teatterin toiminnalle. Julkiset avustukset laskivat reaalisesti vuodesta 1994 alkaen yli kymmmenen vuoden ajan. Vaikeudet kumuloituivat 2000- luvun alussa ja teatteri joutui uudelleenarvioimaan toimintaansa. Pääsylipputulojen vuosittaiset vaihtelut ovat isot ja tämä on otettava huomioon ohjelmiston suunnittelussa. Teatteri on työvoimavaltainen taidelaitos, jossa henkilöstökulut muodostavat 70 % kaikista menoista.

Elpymisen aika

Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtajana aloitti vuonna 2006 Heikki Paavilainen. Hänen urakkansa on ollut luotsata teatteri taas jaloilleen, mutta työtä hänen mukaansa on helpotti se, että tilanne oli vakaa ja toiminta tasapainossa. Oli elpymisen aika. Syksyllä 2005 parhaan katsojamäärän keräsi kansankomedia Viisas neitsyt, mutta suosikkeja olivat myös lastennäytelmä Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ruma ankanpoikanen. Kysytyin näytelmä oli Carmen, jonka täyttöaste oli lähes 93 prosenttia. Kalenterivuoden aikana teatterissa kävi kuitenkin vain 28 000 katsojaa ja käyttöaste oli 65,4.

Tuukka Huttunen ja Jani Koskinen Teuvossa.

Teatterin uuden nousun lippulaiva oli Leevi and the Leavings -yhtyeen musiikkiin perustuva Teuvo-musikaali, jonka käsikirjoitti Veera Tyhtilä. Rosoinenja elämänmakuinen esitys keräsi Kulttuuritukkuun lähes 20 000 katsojaa näytäntökaudella vuonna 2006. Toinen vuoden menestyjä oli Matti Kuikkaniemen ohjaama Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, joka houkutteli päänäyttämölle yli 15 000 lipun ostanutta ja vielä yli 6000 katsojaa keväällä 2007. Näytäntövuonna 2005-2006 kokonaiskatsojamääräksi tuli 40 887 ja vuotta myöhemmin 35 385.

Teatterin vanhalta päänäyttämöltä lähdettiin keväällä 2007 ja uuden päänäyttämön rakentamista Verkatehtaan Kulttuuritukun paikalle alettiin valmistella. Teatteri aloitti näin pitkän evakkotaipaleensa, joka asetti suuria haasteita ohjelmiston suunnittelulle. Syksyn päänavaus Leonard Cohenin lauluista koostuva musiikkidraama Tänä iltana kaikki hyvin, joka vietiin Sokos Hotel Vaakunan ravintolasaliin. Hannu Matti Tyhtilän ohjaama musiikkinäytelmä saavutti yleisön suosion ja jatkui yleisön pyynnöstä erilaisina uusintaesityksinä aina keväällä 2009 asti. Kulttuuritukussa menestyi Sirkku Peltolan käsikirjoittama ja ohjaama Mummun saappaassa soi fox ja Vanaja-salissa nähtiin suuren luokan produktio, 1960-luvulle sijoittuva jääkiekkoaiheinen musikaali Erkkaa lapaan, jonka ohjasi Matti Kuikkaniemi.Pääroolissa oli hämeenlinnalainen laulaja Heidi Kyrö. Vakituisen päänäyttämön puutteessa teatterin johto saattoi pitää näytäntökaudella 2007-2008 saavutettua 31539 katsojan määrää hyvänä tuloksena.

Villit vuodet toi menestyksen

Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin esityksissä kävi 48 178 katsojaa näytäntövuonna 2008-2009 ja katsomoiden täyttöaste kipusi 80 prosenttiin. Yleisömäärä petraantui vuoden aikana peräti 16 639 katsojalla, mikä merkitsee 53 prosentin nousua katsojalukuihin. Esityspaikkoina olivat Vanaja-sali, Kulttuuritukku ja Verstas Verkatehtaalla, hämäläiset kirkot ja päiväkodit, Teatteri Figuurin tilat ja hotelli Vaakuna.

Joni Leponiemi ja Antti Mikkola musikaalissa Villit vuodet. Kuvaaja Tommi Kantanen
Heikki Paavilainen

Näytäntövuoden suurmenestys oli syyskuussa 2008 kantaesitetty Vexi Salmen elämästä kertova musikaali Villit vuodet, joka keräsi Vanaja-saliin 27 361 katsojaa rikkoen samalla teatterin vanhan musikaaliennätyksen (Autiotalo, 23 000 katsojaa vuonna 2000). Syksyn esitysten täyttöaste oli 96 prosenttia ja kevään 81. Kevään toiseksi vetonaulaksi osoittautui koko perheen musiikkinäytelmä Koirien Kalevala, jota varten räätälöityjen luokkaretkipakettien kysyntä oli yllättävän vilkasta. Paketit myytiin nopeasti loppuun jo varhain keväällä ja esityksissä kävi 5231 katsojaa. Kolmas katsojalukuihin nousuun selkeästi vaikuttanut tekijä oli päiväkoteja kiertänyt satuooppera Kolme pientä porsasta, jonka lukuisat esitykset keräsivät yli 3000 katsojaa. Myös Verstaassa esitetty nykydraama Kaaos kiinnosti yleisöä saaden 2050 katsojalla täyttöasteekseen 89 prosenttia. Merkittävä uusi aluevaltaus oli Hannu Matti Tyhtilän ohjaama musiikkidraama Koivu ja tähti, jota esitettiin hämäläisissä kirkoissa.

Verkatehtaan rakennushankkeen viivästyttyä teatteri palaa syksyllä 2009 vanhalla päänäyttämölle Palokunnankadulle, jossa saavat ensi-iltansa Matti Kuikkaniemen ohjaama Viulunsoittaja katolla sekä Heikki Paavilaisen dramatisoima ja ohjaama Ei kiitos, joka perustuu Anna-Leena Härkösen kohuromaaniin. Verstaaseen valmistuu Veera Tyhtilän draama Deadline. Kevään menestysnäytelmistä jatkavat syyskuussa Kaaos ja Koirien Kalevala. Teatterin uusi päänäyttämö valmistuu Verkatehtaalle syksyllä 2010.


Näyttelijäkaarti

Teatterin näyttelijäkaartiin kuuluvat Leena Viitanen, Johanna Reilin, Birgitta Putkonen, Katariina Kuisma, Liisa Peltonen, Henna-Maija Alitalo, Sinikka Salminen, Raimo Viitanen, Harri Ekonen, Lasse Sandberg, Jani Koskinen, Aleksi Aromaa, Kai Vaine ja Lauri Kortelainen.

Vierailijoina kaudella 2009-2010 nähdään mm. Ritva Oksanen, Reino Nordin, Turkka Mastomäki ja Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin Grand Old Man Matti Nurminen, joka tekee paluun vanhalle päänäyttämölle maitokuski Tevjen roolissa.

Lisätietoja

Hämeenlinnan Teatteri Virtuaalipolku.fi -palvelussa


Liisa Peltonen, Aleksi Aromaa ja Lasse Sandberg Leonard Cohenin maailmoissa.
Raimo Viitanen ja Harri Ekonen, Metsästys joulun alla.

Lähteet

  • Aalste, Juhani: Haatajan itsekritiikki, Naiset tekevät, miehille tapahtuu. Teatteri 1/1984, s. 15-17
  • Heinänen, Tuula: Sputnik-syksystä alkoi teatterin tähtiaika. Hämeen Sanomat 13.4.2003
  • Heinänen, Tuula: Hämeenlinnan Kaupunginteatteri syntyi harrastajien innostuksesta. Hämeen Sanomat 23.3.2003
  • Heinänen, Tuula: Riku Suokas toteutti teatteriteesinsä. Hämeen Sanomat 31.12.2001
  • Heinänen, Tuula: Sata vuotta teatteria väliaikaisissa tiloissa. Hämeen Sanomat 26.4.2003
  • Jokinen Jukka: Hameenlinnan Kaupungin Teatteri hallintojohtaja, omat muistiinpanot
  • Jugendtalo kunnostettiin Hämeenlinnan teatterille. Hämeen Sanomat 8.11.1977
  • Järvi, Antti: Uuden maailman valtias. Hämeen Sanomat 30.12.2005
  • Karmala, Lea: Hannu Matti Tyhtilä. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 5.10.2002
  • Välinoro, Anne: Tarinoita koko perheelle. Hämeen Sanomat 23.10.2001
  • Karmala, Lea: Hyvän hengen puolesta. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 16.4.2003
  • Koppelo, Heli: Satavuotiaan talon lennokas isäntä. Ilta-Sanomat 5.3.2003
  • Hämeenlinnan teatterissa avajaisjuhlanäytös tänään. Etelä-Suomen Sanomat 15.1.1977
  • Lahti, Tauno: Toivo kurkistaa teatterin verhon takaa. Hämeen Sanomat 5.10.2003
  • Lapintie, Annika: Teatterin ensi-ilta Hämeenlinnassa aikaisintaan loka-marraskuussa. Hämeen Sanomat 7.7.1976
  • Moilanen, Anne: Nuoret ja tuoreet ottavat ohjat Hämeenlinna ja Seinäjoen kaupunginteattereissa. Helsingin Sanomat 7.9.1998
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Hämeenlinnan teatteri lähtee soitellen evakkoon. Hämeen Sanomat 18.4.2007
  • Koppelo, Heli : Satavuotiaan talon lennokas isäntä. Hämeen Sanomat 5.3.2003
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: ”Kuikka” luo musiikilla tunnelmia. Hämeen Sanomat 12.9.1999
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Teatterilla huima nousukiito. Hämeen Sanomat 5.1.2001
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Teatterin katsojaluvut ennätysalhaalla. Hämeen Sanomat 1.6.2005
  • Riikonen, Marika: Heikki Paavilainen valittiin teatterinjohtajaksi. Hämeen Sanomat 9.12.2004
  • Sarjas, Ritva: Kiitos Mikko! Hämeenlinna kaupunginteatteri valmistautuu vahdinvaihtoon. Hämeen Sanomat 21.5.1998
  • Sarjas, Ritva: Verstaassa ei tarvitse etsiä lähituntumaa. Hämeen Sanomat 8.9.1991
  • http://www.hmlteatteri.fi/