Hämeenlinnan Kirjansitomatehdas

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tehtaan varhaiset vaiheet

Kirjansitomatehtaan työväkeä n. 1917. Kuva: Maija Sarasteen kokoelmat.
Alun perin Hämeenlinnan Kirjansitomatehdas perustettiin lehtori Magnus Gaddin toimesta vuonna 1877. perustamisaikana tehdas oli ainoa paikkakunnalla. Sen osoite oli silloin Lukiokatu 8. Toisen lähteen mukiaan perustajiksi on mainittu myös neidit Lyydia Schrey ja E. Lagerbohm. Sitomo oli ensimmäinen varsinainen kirjansitomo Hämeenlinnassa. Vuonna 1909 sitomo siirtyi pastori Rob. Hernbergin omistukseen. Vuonna 1911 tehtaan johtajana toimi kirjansitoja Frans Saarenheimo, joka oli myös yhtiön osakas. Kolmas osakas oli liikemies Edmund Brusiin. Sitomo toimi tuolloin kaupungin omistamassa ns. Gaddin talossa.

Vuonna 1911 tehdasta kuvailtiin seuraavasti: ”Tehtaassa valmistetaan kaikenlaisia yksinkertaisia ja hienompia kirjansitomotöitä, kuten kirjoja, konttorikirjoja, vihkoja ym. Kaikenlaiset viivaustyöt myös suoritetaan. Liikkeen työt ovat saavuttaneet hyvän maineen ja kun kaikki työt tehdään kohtuullisilla hinnoilla, on tarvitsijoilla syytä pitää tehdas muistissaan.”

Vuonna 1914 liikemies Edw. Brusiin ( 28 osaketta), latoja Frans Saarenheimo (1 osake) ja pastori Rob. Hernberg (1 osake) perustivat sitomon nimeltä Hämeenlinnan Kirjansitomatehdas Oy - Ab Tavastehus Bokbinferifabrik. Frans Saarenheimo toimi varsinaisen sitomotyön johtajana. Kesällä 1916 pastori Rob. Hernberg lunasti Brusiinin osakkeet ja opettaja K.G. Höijer osti yhden osakkeen.

Berndt Sarlinin aika

Berndt Sarlin toimistossa. Kuva: Maija Sarasteen kokoelmat.
Vuonna 1919 säveltäjä R. Raalana tunnettu Berndt Sarlin hankki itselleen tehtaan osake-enemmistön. Muut osakkeenomistajat olivat Hämeenlinnan maalaiskunnan Hätilässä asuneet Berndt Sarlinin vanhemmat maanmittausinsinööri John Sarlin ja rouva Hanna Sarlin, Berndtin sisar Valborg Sarlin sekä Berndtin täti laulunopettaja Anna Sarlin, joka asui Helsingissä.

Kirjansitomatehtaan erikoisalana oli kotelo- ja pahviteosten joukkovalmistus. Tuotannossa oli myös tilikirjoja, lomakkeita ja käyntikortteja. Berndt Sarlin toimi vuosina 1919-1922 tehtaan kaupallisena ja teknillisenä johtajana. Frans Saarenheimo oli siirtynyt Arvi A. Kariston sitomoon vuonna 1919. Tehtaan toiminta loppui keväällä 1922. Varsinaista lopettamisilmoitusta ei yhtiöstä koskaan tehty kaupparekisteriin. Tehtaan lopettamisen jälkeen Berndt Sarlin muutti Etelä-Afrikkaan.

Lähteet

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet. 1911.

Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! R.Raalan elämäntarina. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys. 2003. ISBN 951-8903-96-4

Syrjänen, Heikki: Viestin vuosisata: Hämeenlinnan kirjatyöntekijäin ry 100 vuotta. 1999. ISBN 952-91-0829-X