Hämeen Heimoliitto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hämeen Heimoliiton logo
Hämeen Heimoliitto r.y.


Hämeen Heimoliitto oli perustettu vuonna 1925. Hämeen Heimoliitto toimi historiallisen Hämeen maakunnan alueella eli lähinnä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa.ja yhdistyksen kotipaikka oli Hämeenlinna. Yhdistyksen toiminta päättyi 2018.

Liitto toimi yhteistyössä kaikkien Hämeestä ja hämäläisyydestä sekä sen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta kiinnostuneiden kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluivat myös kaikki alueen kotiseutuyhdistykset, asukasyhdistykset, kunnat ja seurakunnat. Heimoliitto oli Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

Heimoliiton jäseneksi voitiin hyväksyä sen tarkoitusperiä kannattava kunta, seurakunta, osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu niihin verrattava yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö. Jäsenet olivat: kuntajäseniä, yhdistysjäseniä, kannattajajäseniä ja henkilöjäseniä, jotka voivat olla vuosijäseniä tai ainaisjäseniä.

Toimintaa

  • Hämeen Heimoliiton perustava kokous oli 1.3.1925 Hämeenlinnassa
  • Vuosina 1928-2005 on julkaistu noin 15 000 sivua tekstiä Hämeestä ja hämäläisistä. Esim. 9-osainen Hämeen historia v.1948-1985 sekä Hämeenmaa-sarja, jossa on ilmestynyt 19 erillistä osaa.
  • 1930-luvulla tehtiin aloite keräämällä nimiä adressiin historiallisen Hämeen linnan vapauttamiseksi vankilakäytöstä. Sen allekirjoitti 63 Hämeen kuntaa ja 1747 yksityishenkilöä.
  • Heimoliiton aloitteesta on
  • Hämeenlinnan Toripuistossa 1934 paljastettu runoilija Paavo Cajanderin näköisveistos, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Alpo Sailo.
  • Sääksmäen Rapolaan on vuonna 1937 pystytetty presidentti P.E. Svinhufvudille taiteilija Aukusti Veuron muotoilema muistokivi
  • On vauhditettu yhdistysmuotoisen luonnonsuojelutyön kehittymistä Hämeessä
  • Liitto on edistänyt kotiseutuyhdistysten syntymistä
  • Liitto on myötävaikuttanut maakunnan museotoiminnan kehittymiseen museoneuvojien avulla mm. perustaminen, uudelleen järjestäminen ja luettelointi sekä museoretkeily.
  • 1965 julkistettiin hopeinen ansiomitali
  • 1970-luvulla tehtiin aloite kotiseutuopetuksen vahvistamiseksi kouluissa > 1975 seminaari.60-v juhlavuoden teema Koulu ja kotiseutu toteutettiin yhdessä lääninhallituksen kanssa
  • Kylähistorian teemapäivät pidettiin 1996 ja 1998
  • 1990 –luvulla perustettiin Hämeen Kotiseuturahasto, josta jaetaan apurahoja sekä stipendejä paikallishistorian tutkimukseen ja tiedottamiseen.
  • erilaisia seminaareja ja tapahtumia eri yhteistyötahojen (mm. Hämeenlinna-Seura, Linnaseutu ry, Hämeen kesäyliopisto ym.)kanssa mm. Hämeen Heimojuhlat, kotiseutupäivät, Häme-seminaarit, kirjoituskilpailut, kirkkopyhät, kotiseuturetket sekä valitaan vuosittain Häme-teko.



Häme-teko

Heimoliitto halusi huomioida aktiivisia Hämeen kehittäjiä. Tämän johdosta Heimoliitto jakaa vuosittain Häme-teko palkinnon merkittävästä toiminnasta hämäläisen kulttuurin tai kulttuurimaiseman hyväksi. Palkinto on jaettu vuodesta 1998 lähtien.
Häme-teko laatalla palkittava teko voi olla tapahtuma, talkootempaus, merkittävä julkaisu tai muu henkilön tai yhteisön huomion ansaitseva aikaansaannos.
Lisäksi jaettiin vuosittain kunniakirjoja hyville ehdokkaille. Aikaisemmin kunniakirjan saaneet voidaan huomioida Häme-teko valinnassa.
Ehdotuksen tekijä voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai muu yhteisö, kunta tai seurakunta. Palkitut valitsi Heimoliiton hallitus vuosittain joulukuussa.


Lähteet

Jukka Peltovirta, Kulta Häme, Hämeen Heimoliitto ry 2001