Hyppää sisältöön

Gustaf Bergström

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Turussa syntynyt varusmestari Gustaf Bergström (s. 1779) asui vuosina 1806 - 1810 Vanajan pitäjän Miemalan kylän Inkilässä, jossa hänellä oli käytössään Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian virkatalo. Elisabeth Ståhlhammar (s. 1771) oli hänen monta vuotta vanhempi halikkolainen ja nimen perusteella aatelistaustainen vaimonsa. Pariskunta sai yhden lapsen Carlin (s. 1804).

Kun Gustaf palasi Suomen sodasta vuonna 1810 takaisin virkataloon vaimonsa ja poikansa luokse, hänellä oli varmasti ongelmana mitä hän tekee seuraavaksi. Suomen ruotuväkiarmeijaa ei enää ollut, mutta upseerit ja aliupseerit saivat pitää talonsa, palkkansa ja eläkkeensä. Perhe eli ehkä suhteellisen vaatimatonta elämää muutaman vuoden ajan vain Gustafin eläkkeellä. Varusmestarina hän tunsi aseet hyvin ja tiesi miten pysytään leivän syrjässä vaikeissakin oloissa.

Helmikuun 4. päivänä 1815 Åbo Allmänna Tidning -lehdessä oli ilmoitus, että Gustaf Bergströmillä oli talo myynnissä Turun Linnankatu 44:ssä, jossa hän ilmeisesti tuolloin asui - ja oli asunut jo jonkin aikaa -, koska hän oli oman ilmoituksensa mukaan linnankirjuri Turun linnassa. Myöhemmässä tuomioistuimen päätöksessä hänen tosin todettiin olleen vahtimestari.

Talon myynnistä ei tullut riittävästi rahaa velkojen kattamiseksi vaan maaliskuun 18. päivänä 1815 hänet asetettiin konkurssiin ja samalla inventoitiin irtain omaisuus Iso-Kovalan rusthollissa Halikossa, joka oli hänen vaimonsa perintötila. Tilalla oli 4 hevosta, 7 lehmää, 14 vasikkaa, yli 20 lammasta, 14 tynnyriä kauraa, ajovarusteita ym. Oikeusprosessi kesti pitkään ja lopullisesti pesä selvitettiin vasta vuonna 1823.

Ennen lopullista ratkaisua tilanteeseen perhe luultavasti asui Halikossa, koska Turussa ei taloa enää ollut ja Vanajan talostakin oli luovuttu. Vuonna 1817 Gustaf haki 13-vuotiaalle pojalleen työ- tai koulutuspaikka kaupan alalta. Poika osasi kuulemma mm. laskea hyvin. Kenties tämän ilmoituksen perusteella Voipaalan kartanon herra Odert Hansson Gripenberg oli Bergströmiin yhteydessä ja tarjosi hänelle töitä, sillä vuonna 1818 Gustaf muutti Sääksmäelle Voipaalan kartanon inspehtööriksi. Paikka oli ollut Suomen sodan alettua Hämeen jalkaväkirykmentin päämaja ja rykmentin komentajan Hans Henrik Gripenbergin eli Odertin isän omistama sukukartano.

Valistunut arvaus on, että Gustavin poika Carl alkoi käydä Voipaalassa Odert Hansson Gripenbergin perustamaa poikakoulua, joka oli tuossa vaiheessa siirtynyt Hämeenlinnan ja Porin kautta Sääksmäelle.

Gustaf Bergströmin kohtalo herättää monia kysymyksiä siitä, miksi hän ajautui yhä syvempään taloudelliseen ahdinkoon, ja luultavasti vastaus on hyvin yksinkertainen. Hän joko pelasi rahansa tai sijoitti ne huonosti ja lopulta menetti kaiken.

Lähteitä

Gustaf Bergström. Geni ([1])

Hämeen läänin jalkaväkirykmentti. Geni ([2])

Varusmestari. Wikipedia ([3])

Historia aikajanalla. Voipaalan taidekeskus ([4])