Galleria Voimatila

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Eeva-Maija Maula

Turuntie 12, 13130 HÄMEENLINNA

Toiminta-ajatus

Voimatila on Eeva-Maija Maulan ja Aira Välimaan työhuone, joka on avoinna yleisölle tiistaista lauantaihin klo 13-18. Kuukausittain vaihtuvista näyttelyistä ja aukioloajoista tiedotamme Menokadulla. Voimatilassa ei niinkään myydä valmiita taideteoksia - vaikka niitäkin on tarjolla - vaan sinne voi tulla itse tekemään omia taideteoksia. Aikaisempaa kokemusta ei todellakaan tarvita, meiltä saa ohjauksen ja tarvikkeet.


Muotoilu ei ole enää vain tavaraa. Se on myös palveluita ja kokemusta  Oma konseptini tuntuu syntyneen juuri oikeaan aikaan: tavarataivaaseen kyllästyneet ihmiset etsivät vaihtoehtoja, ja henkiset arvot ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan markkinaliberalismin osoitettua onttoutensa. Jopa valtakunnanfilosofi Pekka Himanen puhuu rikastavasta yhteisöstä ja rikastavasta vuorovaikutuksesta: hyvät asiat versovat siitä, että ihmiset haluavat auttaa toisiaan olemaan parempia – yllyttävät toisiaan nousemaan vielä korkeammalle.


Ydintuotteet ja palvelut: ohjattuja itse tekemisen elämyksiä yksilöille (harrastajille, itsensä etsijöille…) ja ryhmille (harrastajat, syntymäpäiväohjelmat, kuntoutusryhmät, virkistystoiminta…). Sisustussuunnittelu ja –toteutus. Kuvitus-, toimitus- ja käännöstyöt (omakustanteet, elämäntarinat, käännöstyöt etätyönä). Näyttelytoiminta.

Yrityksen asiakkaat: erityisesti eskarilaiset (syntymäpäiväohjelmat), itsensä etsijät tai jo löytäneet – usein 40-50-vuotiaita, eläkeläiset sekä ryhmätoiminnan, tyky-toiminnan tai kokousohjelman järjestäjät, sisustajat, pöytälaatikkokirjailijat, näyttelyä suunnittelevat harrastajataiteilijat ja valokuvaajat, luontomatkailijat.

Pelon kulttuurissa kolme lausetta on totta: Minä pelotan minua. Sinä pelotat minua. Elämä pelottaa minua. Kun ihminen eniten tarvitsee kuuntelijaa, voi pelko tuntua ylivoimaiselta esteeltä. Ilokseni olen huomannut, että ihmiset eivät pelkää minua, vaan uskaltavat avata syvälläkin olevia kipupisteitä jo ensi tapaamisella. Toisaalta on aivan luvallista myös keskittyä pelkkään taiteen tekemiseen, jos ei halua enempää.


Kun rohkaistuu itse maalaamaan taulunsa, sillä on aivan erityinen tunnearvo. Samalla voi saada apua keski-iän kehityskriisiinsä tai elämän tarkoituksen etsintään. Voi löytää oikotien sisimpiin tunteisiinsa tai menneisiin tapahtumiin, tai voi oppia näkemään nykyisyyden uusin silmin. Lapsi voi saada vahvistusta aidolle minälleen jo ennen kuin ehtii kadottaa sen.
Kuvat tarjoavat mahdollisuuden ajatusten jakamiseen ja niistä keskustelemiseen. Taidetta voi käyttää myös viestien lähettämiseen itselle. Viestejä voi sitten pohtia kiireettä ja vailla paineita, kun lähettäjä ja vastaanottaja on sama. Ehkä löytääkin sen, mikä on keskeistä ja todella tavoittelemisen arvoista omassa elämässä.


Rovasti Liisa Tuovisen mukaan ihmiset hakevat apua, kun he ovat umpikujassa, liian yksin tai valinnan edessä. Silloin heitä pitää kuunnella, ei neuvoa. Mikä elämässä on kiinnostavaa ja antaa voimia, vahvistuu, kun sen jakaa toisen kanssa. Se mikä on ahdistavaa ja ylivoimaista, helpottuu toisen kanssa.


Kohderyhmät


On tärkeää, että jokainen voi tuntea olevansa arvostettu, arvokas omana itsenään. Minä toivotan tervetulleiksi kaikki, jotka haluavat tulla.
Esikoulu- ja ala-asteikäisille tarjoan syntymäpäiväohjelmaksi tiede- tai taide-elämyksiä, esim. itse rakennettu karteesinen sukeltaja tai itse suunniteltu ja maalattu silkkihuivi, lasimaalaus, taulu, huovutustyö… Tässä iässä päätavoite on tekemisen ilo, oman osaamisen ja luovuuden tuoma tuki kehittyvälle itsetunnolle.


Selkeä ja ehkä herkimmin kokeilemaan uskaltautuva kohderyhmä löytyy sellaisista noin 50-vuotiaista naisista, jotka 40-vuotiaina olivat niin säyseitä, että eivät käyneet kunnolla läpi tuohon ikäkauteen kuuluvia vaikeita kriisimäisiä siirtymäkokemuksia (joita havaitaan 80 %:lla 35-45-vuotiaista). Kun kehitystehtävä on aikaisemmin jäänyt toteuttamatta, iskee myöhässä tuleva elämän tarkoituksen etsintä sitäkin pakottavampana. Jo se, että tunnistaa ja tiedostaa sen, missä on yrittänyt jarrutella ja väistellä oman elämänsä toteutumista, auttaa eteenpäin ongelmien ratkaisemista.


Oman selkeän ja kiinnostavan erityisryhmän muodostavat ne keski-ikäiset hyvin toimeen tulevat miehet, joilla ei ole erityisiä ongelmia, mutta edellä kuvatun ryhmän tavoin jotain tuntuu jääneen tekemättä tai ajattelematta. Kaikki on hyvin, mutta silti jotain puuttuu. Heitä houkuttelisin esim. maalaamaan taulun lahjaksi omalle vaimolleen (aikaisempaa kokemusta ei tarvita), ja samalla voisi löytyä se kysymyksenasettelukin, jonka avulla voi päästä lähemmäs puuttuvaa vastausta.


Eläkeläisille opettaisin uuden tavan nähdä: kuinka oksat haarautuvat eri puissa, millaisia eri vihreän sävyjä luonnosta löytyy, millaisilta ne näyttävät muiden värien vieressä. Kun on pitkään elänyt ja luulee kaiken jo nähneensä, voi olla huikaisevaa havaita, ettei ole todella nähnyt edes oman keittiön ikkunan takana kasvavaa kotikoivua. Siitä onkin sujuvaa jatkaa eri puihin liittyviin merkityksiin ja uskomuksiin… Tutusta elinympäristöstä tuleekin äkkiä ehtymätön seikkailuympäristö. Ehkä juuri eläkeläiset ovat kokeneet tämän uuden näkemisen tavan kaikkein voimakkaimmin.


Kasvava asiakasryhmä löytyy myös toimintaterapiasta. Talouden alamäki lisää huono-osaisuutta, mutta samaan aikaan tukipalveluille asetetaan uusia säästövaatimuksia. Yhtälö on mahdoton, mutta sitä yritetään ratkaista esim. lyhentämällä terapiajaksoja, jotta ohjauksen ja neuvonnan piiriin saataisiin enemmän avun tarvitsijoita. Tämä lisää ryhmätoiminnan tarvetta.


Mietittävää:

Yhteiskunnan koveneminen luo kysyntää pehmeille arvoille. Etäinen muisto omasta aidosta itsestä voi olla juuri sen verran tietoisuudessa, että se aiheuttaa jännitystä, pelkoa ja toimintakyvyn lamaantumista. Olenko tarpeeksi hyvä näin, vai joudunko jättämään itseni vielä enemmän sivustakatsojaksi ja kuokkavieraaksi omassa elämässäni? Jatkuva suorittamisen paine johtaa vihamieliseen kilpailutilanteeseen suhteissa muiden ihmisten kanssa. Lähimmäisestä tulee este, joka on raivattava pois oman menestyksen tieltä. Lopulta ihmisparka ei elä enää elämisen ilosta, vaan käyttää voimansa siihen, että väistelee itsensä ja muiden tuntemisen pelkoa. Pelko on suurin kaikkea aikaansaamista vastaan oleva tekijä. Silloin ei synny todellista luovuutta. Ihmisten on yleensä helppo luottaa minuun, ja silloin voin vähentää heidän pelkoaan: luovuus saa tilaa ja auttaa ratkaisujen löytämisessä.


Mottoja:

Ole myönteinen.
Ole luottamuksen arvoinen.
Mieti päämäärää jo aloittaessasi.
Aseta asiat tärkeysjärjestykseen.
Etsi vaihtoehtoja, joissa kaikki voivat voittaa. Jos tarjolla on kaksi huonoa vaihtoehtoa, keksi kolmas ja parempi.
Yritä ymmärtää muita sellaisina kuin he ovat, ja yritä myös itse tulla ymmärretyksi sellaisena kuin olet.
Yhdistä voimasi ja tavoitteesi samansuuntaisiksi.
Ole aina valmis oppimaan lisää.