Fanny Churberg

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Churberg.jpg
Hauho f Churberg.jpg

Lapsuus

Taidemaalari Fanny Churberg syntyi Vaasassa vuonna 1845. Hänen vanhempansa olivat kaupunginlääkäri Mathias Christian Churberg ja Maria Ulrika o.s. Perander. Fanny Churbergillä oli kaksi veljeä, Waldemar (s.1848 ) ja Torsten (s.1852). Veljet olivat Fannylle läheisiä ja Waldemarin kanssa hän jakoi innostuksen suomalaisuusliikkeeseen ja toimimisen siinä. Äiti Maria kuoli keuhkotautiin Fannyn ollessa vain 12-vuotias. Koulunsa Churberg kävi Viipurissa ja Porvoossa. Perheen isän kuoltua äkillisesti lavantautiin Churbergin sisarukset muuttivat Helsinkiin Fannyn ollessa 20-vuotias.


Taiteilijavuodet

Opintovuodet

Taidetta Churberg opiskeli yksityisesti, aluksi Alexandra Frosterus-Såltinin ja Emma Gyldénin ja talvella 1866 - 1867 Berndt Lindholmin johdolla. Lindholmin mukana hän seuraavana syksynä matkusti Düsseldorfiin, missä hän sai opettajakseen nuoren Carl Ludwigin. Fanny Churbergille ensimmäinen opintomatka Saksaan (1867 - 1869) oli hyvää aikaa. Hän viihtyi siellä, matkusteli ja näki paljon taidetta, mitä hän piti taiteilijalle välttämättömänä. Churberg palasi Saksaan ja Ludwigin oppiin vuonna 1871, ja Ludwigin johdolla syntyi hänen ensimmäinen suuri teoksensakin Kaski, aihe Uudeltamaalta(1872). Vuodet 1875-1876 Churberg opiskeli maalaamista Pariisissa Wilhelm von Gegerfeldtin johdolla.

Churbergin tyyli

Taiteeseensa Churberg omaksui piirteitä saksalaisesta myöhäisromantiikasta, mutta lähestyi tunnevoimassaan myös ekspressionismia. Hänen maalaustapansa ominaispiirteitä olivat rajut siveltimenvedot, voimakkaat, miltei räikeät värit, mieltymys kontrasteihin sekä pyrkimys ilmaista luonnonvoimien kamppailua. Hän pyrki teoksissaan ilmaisemaan suomalaista ihannemaisemaa sellaisena kuin hän sen näki. Hänen maisemataidettaan hallitsi isänmaallisuus, uskonnollisuus ja syvästi henkilökohtainen luonnontunne. Churberg ihaili myös suuresti Runebergin runoutta ja runebergiläisyyden katsotaan heijastuvan hänen maisemistaan. Churbergin taulujen vastaanotto oli ristiriitainen. Hänen voimakkaita värejään ja kokeilevaa maalaustapaansa kummasteltiin, mutta toisaalta hänen omaperäisyytensä sai myös ihailijoita. Churbergin taide oli aikaansa nähden poikkeuksellisen suurpiirteistä ja väkevää, jopa rajua. 1870-luvun lopulla hän alkoi saada myös tunnustusta, ja hänet palkittiin niin sanotussa dukaattikilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Churberg myös kirjoitti taidearvosteluja.

Hämeen maalari

Fanny Churberg maalasi mielellään hämäläisiä maisemia. Hänellä oli yhteyksiä Hämeeseen jo sukulaisuussuhteidensa kautta, sillä hänen isoisänsä Mathias Churberg oli toiminut Hattulan sijaiskirkkoherrana ja myöhemmin Vanajan ja Hämeenlinnan kirkkoherrana. Churbergin maisemamaalauksista ainakin kaksi sijoittuu jo nimeltäänkin Hattulaan: vuodelta 1877 oleva Hattulan vanha kirkko sekä seuraavana vuonna maalattu Talvimaisema Hattulasta. Churberg maalasi myös Hauhonselän rannalla olevan maiseman, jonka talot kuuluvat Hauhon vanhaan raittiin.

Uran loppu

Fanny Churberg luopui yllättäen maalaamisesta vuonna 1880 ja omistautui suomalaisille perinnekäsitöille. Hän oli Suomen Käsityön Ystävien perustajajäsen ja toimi yhdistyksessä aktiivisesti kuolemaansa saakka. Hän piti suomalaisen käsityön edistämistä aatteellisena toimintana- sekä suomalaisuuden että naisasian edistämisenä. Yhtenä syynä maalamisen lopettamiseen on pidetty hänen taiteensa ymmärtämätöntä kritiikkiä. Toisaalta samoihin aikoihin hän myös sairastui rajusti. Fanny Churberg kuoli 46 vuoden ikäisenä keväällä 1892. Hänen viimeisiä vuosiaan varjosti suru Waldemar-veljen puolesta, joka tuomittiin vankimielisairaalaan hänen haavoitettuaan ampumalla entistä puoluetoveriaan, rikosoikeuden professori Jaakko Forsmania. Fanny Churberg taisteli aktiivisesti sen puolesta, että hänen veljensä olisi julistettu terveeksi. Neljän vankimielisairaalassa viettämänsä vuoden jälkeen Waldemar karkoitettiin maasta kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Lähteet