Hyppää sisältöön

Evon tiedekansallispuisto (Hanke)

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Keväällä 2020 useat eri tahot toisistaan riippumatta ideoivat Evon retkeilyalueen ja mm. läheisten suojelualueiden muuttamista kansallispuistoksi tai peräti maailman ensimmäiseksi tiedekansallispuistoksi.

Kaksi esitystä Evon kansallispuistoksi

Tiedekansallispuistoa alkoi ensimmäiseksi pohtia ryhmä, jossa oli edustajia Helsingin yliopistosta, paikallisista luonnonsuojelujärjestöistä sekä Greenpeacesta. Ryhmän keskeisenä puuhamiehenä toimi tunnettu kansallispuistoasiantuntija Pepe Forsberg.

Ryhmä sai toukokuussa valmiiksi suunnitelmansa, jonka se esitti ympäristöministeriölle. Kiinnostavaksi asian tekee, ettei Evo vielä tässä vaiheessa ollut ministeriön listalla kohteista, joita se harkitsi uudeksi tai uusiksi kansallispuistoiksi. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu yhden uuden kansallispuiston perustaminen hallituskaudella.

Tässä vaiheessa Evon tiedekansallispuistohanketta tuki koko joukko tutkijoita ja ympäristöjärjestöjä kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö. Paikallista tukea hankkeelle ei haettu esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungilta tai muilta toimijoilta kuin luonnonsuojelujärjestöiltä. HAMK:in johdon kanssa neuvoteltiin opetusmetsistä osana suunnitelmaa. Myös hanketta vastustavien metsästäjien kanssa käytiin keskusteluja.

Hieman myöhemmin samassa kuussa toinen ryhmä esitti ympäristöministeriölle oman suunnitelmansa Evon kansallispuiston perustamiseksi. Tämä suunnitelma oli perinteinen ja yksityiskohtaisesti perusteltu kansallispuistosuunnitelma, jossa todettiin, ettei se ole millään tavoin ristiriidassa tai kilpaile aiemmin jätetyn tiedekansallispuistosuunnitelman kanssa. Toinen ryhmä koostui Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin ja Suomen luonnosuojeluliiton Pirkanmaan piirin edustajista. Esityksen allekirjoittajina olivat mm. järjestöjen puheenjohtajat Petri Honkonen ja Hannu Raittinen.

Vihreää valoa kansallispuistolle

Marraskuussa 2020 ympäristöministeriö näytti vihreää valoa Evon ja Sallan kansallispuistohankkeille. Kaikkiaan ministeriön listalla oli viisi vaihtoehtoa uusiksi kansallispuistoiksi. Samalla ympäristöministeriö asetti kaksi työryhmää valmistelemaan lakia Evon kansallispuistoksi, joka toiminnassaan painottaa tieteellistä tutkimusta ja opetusta.

Kummankin perustetun työryhmän johtoon tuli Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori, varadekaani Atte Korhola.

Alueelliseen työryhmään Korhola kokosi mahdollisimman edustavan joukon eri intressitahoja ja ryhmään täydennettiin ensimmäisen kokoontumisen jälkeen helmikuussa 2021 vielä kahdella jäsenellä. Tiederyhmä koostui tutkijoista ja opettajista, jotka suunnittelevat kansallispuiston profiloitumista tiedekansallispuistoksi.

Evo-lakia valmistelevan alueellisen työryhmän jäsenet

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio Hämeenlinna (työryhmän varapuheenjohtaja)
Tutkimuskoordinaattori John Loehr Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema
Professori emeritus Lauri Arvola Helsingin yliopisto
Senior Advisor Timo Tanninen Metsähallitus
Yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulu
Puheenjohtaja Ville Sipilä Lammin riistanhoitoyhdistys
Kenttämestari Chris Karppinen Suomen metsästäjäliitto – Etelä-Hämeen piiri
Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirasto
Tutkija ja järjestövaikuttaja Hanna Rosti Helsingin yliopisto, Greenpeace (1.3.2021 eteenpäin -
Rostin varalla sitä ennen maajohtaja Hanna Paulomäki 28.2.2021 asti, Luontojärjestöt)
Puheenjohtaja Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliitto – Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirit
Edunvalvonnan koordinaattori Helka Otsolampi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Puheenjohtaja Veli-Antti Silpola MTK Lammi-Tuulos ry
Yhteinen edustaja Asta Sarkki Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme


Toinen ryhmistä, tiedetyöryhmä suunnittelee millä tavoin tieteellinen tutkimus ja opetus otetaan osaksi kansallispuiston toimintaa. Kumpaakin työryhmää johtaa Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Kansallispuistoa valmisteleva alueellinen työryhmä tekee esityksensä ympäristöministeriölle 30.6. mennessä. Laki on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2022, minkä jälkeen kansallispuisto on mahdollista perustaa.

Visioita Evosta

Esityksissä Evon kansallispuistoksi korostetaan sitä, miten alue on vaivatonta muuttaa valtion retkeilyalueista, Natura-alueista ja muista valtion maista kansallispuistoksi. Evolla on jo valmiina opastuskeskus, luontopolkuja ym. Kaikkea mitä laki edellyttää kansallispuistoon ei tarvitse enää rakentaa.

Toisaalta tiedetyöryhmän esitys ehkä merkitsee sitä, että jossain vaiheessa Evolle rakennetaan esimerkiksi ilmastomuutoksen tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedekeskus, jossa voi järjestää niin kotimaisia kuin kansainvälisiä kokouksia ja konferensseja ym.

Suurimmat muutokset Evolla liittyvät maankäyttöön. Metsästäminen ei ole enää pääsääntöisesti mahdollista niin kuin ei metsien talouskäyttö edes talousmetsissä. Alueella ei saa myöskään liikkua hallitsemattomasti vaan vain suunniteltuja reittejä pitkin. Silti on helppo kuvitella, että joissain oloissa metsästyskin voi olla mahdollista ja talousmetsiä voi kulottaa niin kuin tähänkin asti.

Suunnitellun kansallispuiston alueella on myös varsinaisen puiston ulkopuolelle jätettäviä alueita kuten HAMK:in luonnonvara-alan opetusmetsä ja Nuorisoleirikeskus, joiden toiminnassa kansallispuiston läheisyys on huomioitava.

Tiedekansallispuistoa on toiminnallisesti ja tutkimuksellisesti mahdollista kehittää moneen suuntaan ja on mielenkiintoista nähdä, mitkä ympäristökysymykset lopulta painottuvat toiminnassa. Hyvin todennäköistä on esim. että Ilmatieteen laitos osallistuu jollain tavoin toimintaan liittyen paljon puhuttuun ja kiihtyvään ilmastonmuutokseen. Puistosta löytyy mm. monia ilmastonmuutosta indikoivia lajeja sammalia ja jäkäliä.

Museoviraston asiantuntemuksen avulla nykyihmisen elämäntapoja ja niiden kehittymistä on mahdollista reflektoida arkeologisia ja historiallisia kohteita hyödyntäen. Mieleen tulevat elämykselliset leirit, joissa osallistujat voisivat elää jonkin aikaa esim. kivikautisen ihmisen elämää. Ravinto tietysti hankitaan niin keräillen, kalastaen kuin metsästäen Evon alueelta. Kansallispuiston luolastoista kenties löytyy paikkoja, jonne voi rekonstruoida sopivan kivikautisen asuinpaikan.

Pieniä muinaisia peltoja voisi vaivatta raivata ränsistyviin talousmetsiin ja rakentaa rautakautisten ihmisten asuinsijoja. Työnäytökset millä tavoin erilaisia tarve-esineitä on valmistettu niin kivestä kuin raudasta sopivat jollekin luonto- ja erämatkailuyrittäjälle.

Tavallisille kiireisille turisteille puolestaan on mahdollista rakentaa reittejä Evon kansallispuistoon - ja Evon ja muiden Etelä-Suomen puistojen välille. Mm. bussireittejä on jo alustavasti suunniteltu tähän tarkoitukseen ja niiden kannattavuutta on arvioitu. Päivämatkojen lisäksi jopa valmismatkoja ennen muuta ulkomaalaisia turisteja varten voisivat alueen luontomatkailuyrittäjät vähitellen alkaa rakentaa. Esimerkiksi Joulu keskellä-ei-mitään voisi olla mielenkiintoinen tuote perinteisine hämäläisine joulupukkineen.

Tiedeopetus ja leirikoulut kuuluvat tietysti olennaisena osana tällaiseen kansallispuistoon. Ja on ehdotettu, että esim. Lammin lukio voisi erikoistua tiedeopetukseen. Kesäaikaan Evolla voisi järjestää Suomen kesälukioseuran ympäristökesälukion yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa ja opiskelijat voisivat suorittaa kesän aikana yliopistokurssejakin.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteitä

Evon palvelut

Evon harjoitusalue. Puolustusvoimat ([1])

Evon matkailupalvelut. Hamk.fi ([2])

Evo on metsäopetuksen ja -tutkimuksen keskus. Hamk.fi ([3])

Evon retkeilyalue. Luontoon.fi ([4])

Evon retkeilyalue. Metsähallitus (kartta) ([5])

Evon retkeilyalue. Wikipedia ([6])

Hämeen luontokeskus. Luontoon.fi ([7])

Hämeen luontokeskus. Wikipedia ([8])

Luontokeskus - Luonnon oma elämyskeskus. Eerikkilä ([9])

Taruksen retkeilyalue. Hämeen virkistysalueyhdistys ([10])

Tammikuu 2021

Jukka-Pekka Kataja ym. Maanomistajatahot otettava mukaan Evon tiedekansallispuiston valmisteluun. Metsänomistajat Päijät-Häme 25.1.2021 ([11])

Evon kansallispuisto on vietävä maaliin yhteisesti. Halukkaita seutuja uudeksi kansallispuistoksi on Suomessa useita. Muualla sellaisen saamista pidetään perustellusti – lottovoittona. Näin on asia nähtävä myös Hämeessä. Hämeen Sanomat / Pääkirjoitus 27.1.2021 ([12])

Jari Koskinen. Jari Koskisen mielipide: Greenpeace mukana työryhmässä – Tavoitteena on Evon totaalisuojelu. Hämeen Sanomat / Mielipiteet 30.1.2021 ([13])

Helmikuu 2021

[Jussi Karvonen]. Evon retkeilyalueen matkailun ja maankäytön suunnitelma valmistui. Keski-Häme 02.01.2021 ([14])

Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma. Metsähallitus 2020 ([15])

Atte Korhola. Luontoharrastaja vastaa Jari Koskiselle: Evon totaalisuojelu ja Greenpeace. Hämeen Sanomat / Mielipiteet 3.2.2021 ([16])

Anne-Maria Niskanen. Evon tiedekansallispuistoa valmisteleva työryhmä täydentyi kahdella jäsenellä. Yle Uutiset 5.2.2021 ([17])

Merja Hirvisaari. Evon työryhmä laajeni. Maan- ja metsänomistajien edustajat otettiin mukaan. Keski-Häme 11.2.2021

Jussi Karvonen. Vaihtoehtoja on punnittava maltilla. Veli-Antti Silpolasta Evon kansallispuistoryhmän paikallinen jäsen. Keski-Häme 11.2.2021

Maaliskuu 2021

Vanessa Valkama. Paljon melua Evosta. Tiedekansallispuistoa valmistelevan alueellisen työryhmän urakka on vasta alkanut, mutta kuraa on satanut niskaan jo sankokaupalla. Hämeen Sanomat 21.2.2021

Jussi Karvonen. Atte Korhola keskittyy alkuvuoden Evoon. Keski-Häme 25.2.2021

Juho Peltoniemi. Evo herätti kysymyksiä yleisötilaisuudessa. Hämeen Sanomat 26.2.2021

Jussi Karvonen. Luonnonsuojelupiiri järjesti Evo-webinaarin. Ainutlaatuiset luontoarvot ja retkeilijät voisivat elää Evolla sopusoinnussa. Keski-Häme 6.3.2021

Jussi Karvonen. “Paikallisuus auttaa ymmärtämää kokonaisuutta”. Ville Sipilä tuo Evon työryhmään metsästäjien kantoja ja paikallistuntemusta. Keski-Häme 18.3.2021

Jani Suhonen. Voisivatko suojelijat ostaa Evon metsät? (Harvennushakkuut alkoivat) Hämeen Sanomat 20.3.2021

Timo Leponiemi. Työryhmä uskoo Evon kansallispuiston toteutumiseen – mutta ensin pitää kirjoittaa laki, joka ei unohda maanomistajia eikä metsästäjiä. Yle Uutiset 23.3.2021 ([18])

Susanna Lähdekorpi. Ympäristöministeri paheksuu Metsähallituksen hakkuita Evolla. Hämeen Sanomat 23.3.2021

Nina Keski-Korpela & Ville Tiirikainen. Metsähallitus keskeyttää kiistellyt hakkuut Evon retkeilyalueella – ministerien näkemyserot selvät, ympäristöjärjestöt takajaloillaan. Hakkuut aloitettiin aiemman suunnitelman mukaisesti, vaikka alueelle on alettu valmistella tiedekansallispuistoa. Yle Uutiset 23.3.2021 ([19])

Vanessa Valkama. Metsähallitus lopettaa hakkuut Evon alueella. Hämeen Sanomat 24.3.2021

Kansallispuistohanketta ei pidä pilata räyhäämällä. Kansallispuisto tarvitsee taakseen paikalliset päättäjät. Hakkuista noussut episodi söi juuri sitä luottamusta, jota nyt tarvitaan. Greenpeace alkaa olla koko hankkeen suurin taakka. Hämeen Sanomat / Pääkirjoitus 24.3.2020

Pekka Kääriäinen. Olipas osuva pääkirjoitus (HäSa 24.3.). Hämeen Sanomat / Mielipide (tekstarit) 25.3.2021

Merja Hirvisaari. Metsähallitukselta Evolle oma suunnitelma. Keski-Häme 25.3.2021

Iiro-Pekka Airola. Evo-ryhmän silmätikku. Hanna Rosti kummeksuu voimakkaita reaktioita, joita herättää Greenpeacen edustus. Hämeen Sanomat 28.3.2021

Huhtikuu 2021

Jussi Karvonen. Evon tiedekansallispuisto etenee työryhmässä. Keski-Häme 1.4.2021

Marja Kokkonen. Evon tulevaisuudesta on päätettävä harkiten. Maa- ja metsätalousministeriön blogi 1.4.2021 ([20])

Työryhmän jäsen kritisoi puheita Evosta (Marja Kokkonen). Hämeen Sanomat 6.4.2021

Jussi Karvonen. Huolia ja pelkoja purettiin jälleen webinaarissa. Keski-Häme 8.4.2021