Eteläinen

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Eteläisten kylä sijaitseen Hauhon eteläisessä kulmassa, samannimisen järven luoteisrannalla. 

 

Vanhoja taloja ja säteri

Eteläisten kylä on mainittu asiakirjoissa jo vuonna 1437, jolloin Paakkolan talon isäntä Olaf Packaynn Äteyläst sai sakkoja Hahkialan rajojen ylittämisestä. Paakkolan talonnimellä on karjalaisia juuria, sillä vain idässä on ollut siihen viittaavia nimiä. Huikon talonnimi oli myös olemassa jo keskiajalla. Vuoden 1484 käräjillä oli katselmusmiehenä Lars Huicka. Sarkkolan talo oli ainakin vuosina 1539 - 1571 pitäjän suurimpia taloja. Myös Hännikön talo on mainittu keskiaikaisissa veroluetteloissa. Kolarin talo on syntynyt 1600-luvun alussa Eteläisten kartanon jaossa, ja sen nimi on tullut muualta. Kimpparin talo erotettiin 1600-luvun alussa Aintilasta. Keisarin talo syntyi 1600-luvun alkupuolella. Keisari -nimisiä taloja on mm. Lammilla, Hattulassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Aintila on vanha, jo vuoden 1593 maakirjassa oleva talo. Nimi juontunee miehennimestä "Ai", joka oli Hauholla suosittu esihistoriallisena aikana. Nimi on länsisuomalaista perua.

Eteläisten kylän taloista Kolari, Simo Matinpojan talo ja Lauri Pruusinpojan talo kuuluivat vuonna 1654 kapteeni Jürgen Wrangelin lahjoitusmaihin. Hän rakensi kylään säterin vuonna 1652. Wrangel kuului Ruotsiin siirtyneeseen, suureen ja vaikutusvaltaiseen baltialaiseen sukuun. Kapteeni asui perheineen Tallinnassa, ja hänen Eteläisten tilaansa hoiti majoitusmestari Jonas Hirn. Christer Lydickin läänityksiin kuuluivat Matti Eskonpojan, Seppälän ja Aintilan talot.

Vuoden 1652 rälssikatselmuksessa käy ilmi, että Eteläisten kylän Niilo Erkinpojan ja Keisarin Yrjö Eskonpojan mailla oli tuvan, tallin ja aitan käsittävä puustelli. Vuonna 1683 Eteläisten säterikartano luovutettiin kruunulle ja siitä tuli kornetin Lövkulla -niminen virkatalo, jonka alaisuudessa olivat vuonna 1713 Huikkolan ja Kartanon lampuotitilat.

Eteläisten kylän kautta kulki vanha keskiaikainen tie, Ylinen Viipurintie, ja Eteläisten kylän kohdalta lähti tältä tieltä Hauhon kirkolle tie.

Eteläinen nykyään

Eteläinen on kehittyvä kylä kauniissa hauholaisessa maalaismaisemassa 16 km Hämeenlinnasta 10-tietä Lahteen päin. Luonto on puhdas ja metsät reheviä. Aivan kylän kupeessa sijaitsevalla Eteläisten järvellä joutsenet ovat jokakeväinen näky. Talvisin puhtaat hanget kimaltelevat kilpaa auringon kanssa Eteläisten aukeilla. Eteläisissä asuu noin 850 asukasta ja kylässä on oma koulu. Eteläisissä toimii myös aktiivinen kylätoimikunta, joka on perustettu 1978. Kylässä sijaitsee myös kulttuurisesti arvokas 1900-luvun alussa rakennettu Eteläisten työväentalo, joka on suosittu tapahtumien pitopaikka.

Eteläisten kylässä toimii kyläkauppa, jonka yhteydessä on myös asiamiesposti. Kaupasta saa ostaa myös kalastuslupia. Kauppa kuului ennen Tarmo-ketjuun, mutta keväästä 2012 lähtien kyläkauppaa hoitaa itsenäinen yrittäjä. Kauppa on auki joka päivä, ja siellä voi myös juoda haluttaessa aamukahvit. Kauppa palvelee niin vakituisia asukkaita, vanhuksia ja lapsiperheitä, kuin kesämökkiläisiäkin. Samoin kuin Alvettulan kyläkauppa, on Eteläistenkin kyläkauppa tarpeellinen ja kylän elämää piristävä.

Lähteet

Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1
Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2
Keski-Häme, 12.7.2012. Sara Seppälä