Ester Ståhlberg

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuva: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja XVII, 1948

Vuonna 1896 Forssaan tuli apteekkariksi Karl Theofron Hällström. Hän muutti kaupunkiin vaimonsa Ester Hällströmin kanssa. Myöhemmin jäätyään leskeksi Ester Hällström avioitui uudestaan ja hänestä tuli presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso. Ester Hällström, alun perin Elfving, oli syntynyt Vaasassa 17.2.1870, joten Forssaan saaapuessaan hän oli 26-vuotias.

Hällströmit asuivat Forssassa kuusi vuotta ja vilkastuttivat selvästi Forssan kulttuurielämää. Ester Ståhlberg muistelee muun muassa, miten – keskusteltiin vilkkaasti Forssan vanhanaikaisuudesta ja sivistysrientojen laimeudesta. Mikä voisi antaa sysäyksen sen kehitykseen? – tietenkin oppilaitos paikkakunnalle, joka jo oli monia kaupunkeja väkirikkaampi. Hällströmit kuuluivatkin Forssan yhteiskoulun perustamista valmistelevaan toimikuntaan ja sittemmin vuonna 1899 perustetun koulun johtokuntaan.

Apteekkari Hällström oli taitava pianisti. Hän myös tunsi runsaasti muusikoita ja välitti heitä konsertoimaan Forssaan. Pariskunnan ystäviin kuului muun muassa säveltäjä Erkki Melartin.

Sunnuntai-romaani

Forssassa asuessaan Hällströmit adoptoivat vuonna 1898 syntyneen Eero-pojan. Vanhempiensa suureksi suruksi Eero kuoli vain 18-vuotiaana vuonna 1916. Vuonna 1922 ilmestyneessä romaanissaan Sunnuntai Ester Ståhlberg muistelee poikaansa ja suhdettaan tähän. Perheen asumista Forssassa kuvataan teoksessa seuraavasti:

Asuimme silloin maalla viljavassa seudussa, jossa oli laajalti peltoja ja niittyjä. Keskellä tätä maalaisrauhaa kohosivat valtavat tehtaan piiput kohti korkeutta ja niiden ympärille ryhmittyivät tehdasalueet rakennuksineen. Paikkakunta oli kaupungin ja maalaiskylän välimuotoa. Siellä risteilivät kadut, pienet talot molemmin puolin puutarhoineen, ja keskellä oli tori. Mutta ylt’ympäri lainehtivat tasaiset pellot. Ja kadun suoranaisena jatkona oli maantie, joka johti todelliselle maaseudulle, varakkaille talonpoikaistiloille ja näiden karjalaitumille.--.

Muistellessaan myöhemmin Forssassa viettämäänsä aikaa Ester Ståhlberg mainitsee muun muassa Pässin, sähkökäyttöisen veturin, joka veti tavaravaunuja kehräämöltä kutomoon. Kapearaiteinen rautatie rakennettiin 1898 ja se kulki apteekin puutarhan vierestä. Pieni Eero oli äitinsä mukaan hyvin kiinnostunut veturista, juoksi sitä katsomaan ja matki sitä leikeissään. Sunnuntai-romaanin rautatie on pikkupojan unelma:

--Puutarhassa oli takaportti, joka vei suurelle niitylle. Se helotti alkukesästä voikukkia täynnänsä ja ruskeahkon joen rannalla oli miltei läpitunkematon leppien, pajujen ja pihlajien viidakko, joka kurkisti yli samean veden. Mutta se niitty oli merkillinen siitä, että sen halki kulkivat kapearaiteiset kiskot, joita pitkin juna porhalsi edestakaisin kahden tehtaan väliä.
Tuossa se nyt taas tulla suhahti, pieni veturi tuhisten ja puhkuen ja vaunut liukuen sen perässä. Poika oli kuin maahan naulittu sitä katsellessaan. Tupruva savu, pyörien kolina, pannun kupu, vaunujen kiinnikeketjut – mikä ihmeitten maailma! Vaunut olivat kukkurallaan pumpulipaaluja, ja junamies pyyhki mustuneita käsiänsä pumpulitukkoon, koskettaen lakkinsa lippaa pientä miestä tervehtien.


Apteekki myytiin vuonna 1902 John Hjeltille ja Hällströmit muuttivat Forssasta Viipuriin. Jo vuonna 1910 he muuttivat takaisin Helsinkiin. Karl Hällström kuoli 57-vuotiaana vuonna 1917. Ester Hällström avioitui Kaarlo Juho Ståhlbergin kanssa vuonna 1920. Hän kuoli 21.7.1950 Helsingissä.


Lähteet:

Esko Aaltonen, Ester Ståhlbergin Sunnuntai-romaani. Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 39, 1962

Ester Ståhlberg, Muistoja Forssasta. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Vuosikirja XVII, 1948

Ester Ståhlberg, Sunnuntai : romaani, WSOY, ensimmäinen painos ilmestyi 1922. 9. p. ISBN 951-0-13195-4

Lauri Uusi-Hakimo, Katajatervaa ja iilimatoja : apteekkipalvelua Forssassa 1859-2000, Forssan Vanha Apteekki, 2000 ISBN 952-91-2621-2