Erik Wilhelm Michelson

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Erik Michelson (1847-?) oli forssalainen kirjansitojamestari.
Kirjankeräilyn eräs huippukausi Suomessa sattui 1900–luvun alkupuolelle. Helsingin yliopiston kirjastossa oli joukko virkamiehiä ja heidän aateveljiään, kirjailijoita ja tutkijoita, joiden kokoelmat kuuluivat merkittävimpiin bibliofiilisiin kokoelmiin Suomessa. Tämän piirin sitojamestari oli Erik Michelson, pienen forssalaisverstaan omistaja.
Keräilijä Jarl Pousar on nimittänyt Michelsonia Suomen Hedbergiksi.

Henkilöhistoria

Erik syntyi veneveistämöseppä Michelsonin perheeseen 1847. Hänet pantiin kirjansitojanoppiin ammattikunnan oltermannin Johan Ölanderin (1831-1876) luo. Ölanderilla oli verstas Turun kauppatorin laidassa, jossa hän harjoitti ammattiaan vuoteen 1862 saakka, jolloin hän siirtyi Pietariin.
Forssan kehittyvä puuvillateollisuus ja A. W. Wahrenin ruukkiyhdyskunta veti puoleensa käsityöläisiä ja taitajia.
Knut Oskar Monthén, joka oli syntyisin Humppilasta ja oli valmistunut sitojamestariksi 1865, perusti sitomoverstaan 1860-luvulla Forssaan Tammelaan johtavan tien varteen. Monthé kuoli jo 1871, ja häneltä jäi leski ja kaksi lasta. Erik Michelson, joka oli ollut oppipoikana Knut Monthénin kanssa Ölanderin opissa ja joka nyt oli jo täysinoppinut ja Pietarissakin työskennellyt kirjansitoja, nai Monthénin lesken ja muutti Forssaan.

Kirjansitomotoiminta

Avioliiton kautta Michelsson sai haltuunsa verstaan, jossa hän edelleen kehitti kirjansitojataitojaan. Verstas elätti perheen, sillä töitä tarjosi paitsi Forssa-yhtiön virkamiesperheet myös Mustialan opisto. Lisäksi Forssaan perustettiin jo 1899 Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulu, Forssan Yhteiskoulu, joka tiesi lisätienistiä erilaisten vihkosten ja koteloiden muodossa.

Erik Michelsson aloitti myös kirjakauppatoiminnan sitomon yhteyteen.

Kirjojen keräily ja käsityön ja kauneuden arvostus työllisti paljon kirjansitojia. Suomessa taitavan Michelsonin maine kirjankeräilijöiden keskuudessa kasvoi, etenkin sen jälkeen kun Michelsonista tuli Emerik Olsonin appiukko. Olsonin välityksellä Michelsonin maine kirjansitojana levisi, ja hän sai uusia asiakkaita Helsingin yliopistosta ja sen lähipiiristä.Tässä vaiheessa verstaassa työskenteli jo poika Fredrik Wilhelm, joka oli ottanut suomalaisen sukunimen Särmä.

Sitomo oli  Erik Michelsonin nimissä, johtajana oli poika Fredrik ja apulaisina pojanpojat Lauri ja Vilho. Kun Fredrik Särmä kuoli 1930, pojanpojista Lauri jatkoi toimintaa. Vilho meni Helsingin yliopiston kirjaston palvelukseen ja toimi kirjakonservaattorina ja sitojana. Forssan sitomo toimi Lauri Särmän kuolemaan saakka 1968.

Lähteet:

Esko Aaltonen : Entisajan Forssaa ja sen väkeä II, Forssa 1951

Bibliophilos 55(1996)2, 26-31 Jarl Pousar, Erik Michelson oli Suomen Hedberg

Historisk tidskrift för Finland 79(1994) 2, 326-327 Engman: Bokbindare i Finland