Empire-rakennuksia

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Vuonna 1831 Hämeenlinnan kaupungissa riehui tulipalo, joka tuhosi suuren osan kaupunkia. Tämän jälkeen asemakaavaa päätettiin uudistaa. Hämeenlinna sai valtionarkkitehti C. L. Engelin toimesta ruutuasemakaavan ja Engel myös laati piirustuksia uusiin rakennuksiin. Tavoitteena oli kaupunkirakenteen väljentäminen: katuja levennettiin, tontit olivat entistä suurempia ja niille sai rakentaa vain kolmelle sivulle. Neljännelle sivulle tuli puutarha puuistutuksineen. Engelin asemakaava Lydiassa

Hämeenlinnan puukaupunki katosi suurelta osin 1960-luvun suuren purkuvimman aikana. Alla on listattu säilyneitä rakennuksia.

Hämeenlinnan empire-rakennukset

Engelin suunnittelemia rakennuksia

Muut empiretyylin talot

  • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11
  • Hämeenlinnan entinen postitalo, Sibeliuksenkatu 19 – Lukiokatu 12–14 – Kasarmikatu 20: Entisen postitalon nimellä tunnettu empiretyylinen kivirakennus rakennettiin 1846 yläalkeiskouluksi. Piirustukset oli laadittu intendentinkonttorissa 1844 (E.B. Lohrmann, J. Wik, C.J.E. Gustavson). Vuosina 1873–87 rakennus oli Hämeenlinnan normaalilyseon käytössä. Vuodesta 1890 vuoteen 1953 talossa sijaitsi postikonttori. Tämän jälkeen se on ollut eri virastojen käytössä. Yhdessä maanmittauskonttorin rakennuksen kanssa se muodostaa tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennus sijaitsee Sibeliuksenpuiston vieressä.

Pikkutorin ympäristö ja Saaristenkadun puutalot

Pikkutorin ympäristössä on säilynyt ehein näyte hämeenlinnalaisesta puuempirestä. Alue on valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus.

  • Entinen Suomalainen tyttökoulu, Turuntie 2 – Hallituskatu 2: Vanhempi tontin rakennuksista on rakennettu 1830-luvulla. Sen suunnittelijasta ei ole tietoa, mutta puiston puoleinen julkisivu tekee siitä yhden Hämeenlinnan edustavimmista puisista empiretaloista. Talo oli Wetterhoffin suvun omistuksessa. Vuonna 1888 rakennukseen muutti Hämeenlinnan Suomalainen Tyttökoulu. Rakennusta laajennettiin Hallituskadun puolelle 1897 arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin laatiman suunnitelman mukaan. Myöhemmin koulu muutettiin yhteiskouluksi, jota varten vuonna 1906 rakennettiin arkkitehti H.R. Helinin piirustusten mukaan kaksikerroksinen, kivinen koulurakennus jugendtyyliin.
  • Hallituskatu 19 - Saaristenkatu 10: Puinen empirerakennus on rakennettu vuosina 1835–36. Vuonna 1905 päärakennukseen liitettiin poikittainen siipirakennus. Hallituskadun varrella sijaitsevan puisen vinkkelirakennuksen nykyasu on myös vuosilta 1835–36, mutta osa rakennusrungosta on ilmeisesti vuoden 1831 paloa edeltäneeltä ajalta. Rakennuksen julkisivun vuoraus noudattaa päärakennuksen empiretyyliä. Pihan asuinrakennus on 1800-luvun jälkipuolelta.
  • Puntilan talo, Hallituskatu 32 – Saaristenkatu 9: Pikkutorin empirerakennuksista edustavimpia on Hallitus- ja Saaristenkadun kulmauksessa sijaitseva puinen asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1832. Saaristenkadun varrella sijaitseva pienempi puinen asuinrakennus on vuodelta 1838. Pihalla sijaitseva ulkorakennus on päärakennuksen ikäinen. Vuonna 1911 päärakennukseen liitettiin tiilirakenteinen uudisosa. Puntilan talolla on keskeinen asema Pikkutorin ja Saaristenkadun kaupunkikuvassa.


Lähteitä