Ellilän kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Ellilän kartano on Hattulassa, Pekolan kylässä, 7 kilometriä Hämeenlinnan kaupungista.

Pekolan taloja

Pekola mainitaan ensi kerran yhdessä Metsänkylän kanssa vuonna 1455 sarkajaon yhteydessä. Tällöin on tarkoitettu todennäköisesti Paturin tilaa. 1500-luvulla Pekolassa on ollut ainakin kaksi tilaa: Jaakkolan ja Paturin tilat. Jaakkolasta tuli vuosisadan lopussa rustholli, josta varustettiin mies Martti Boijen lippueeseen. Mattilan talonpoikaistalo oli autiona, mutta 1600-luvun puolivälissä sen isäntänä oli Jaakkolan talon isännän veli, ja vuosisadan lopulla taloilla oli yhteinen isäntä.

Paturia isännöi vuosina 1539-1544 Olavi Pertinpoika, vuosina 1545-1578 Jussi Olavinpoika, vuosina 1579-1621 Simo Sipinpoika, vuosina 1622-1631 Taavetti Matinpoika. Paturi oli verotalona 1600-luvun alkuun asti, jolloin siitä tehtiin ratsutila, josta varustettiin mies myös 30-vuotiseen sotaan. Talo pysyi vakavaraisena vaikeinakin aikoina.1650-luvulla ilmestyi maakirjoihin Vähä-Paturin talo. Taloilla oli vuosina 1632-1673 yhteinen isäntä, Jaakko Simonpoika, ja hänen jälkeensä vuosina 1674-1713 Sipi Eskonpoika.

Paturista Elliläksi

Paturin ratsutila on Ellilän kartanon kantatila. Ellilän kartanomaisemaan liittyy lähellä sijaitseva aikoinaan kartanoon kuulunut Santin tila. Sen päärakennus on 1700-luvun jälkipuoliskolta. Pihapiirissä on vanha kivinen karjasuoja. Santti on saanut nimensä entisen omistajasuvun von Zandtien mukaan: insinööri Zandt siirsi Ison-Paturin talon nykyiseen paikkaansa, josta talo sai kansan suussa nimen Santti. Vuonna 1882 siihen yhdistettiin Ali-Jaakkola. Yli-Jaakkola siirrettiin Metsänkylän kartanoon, mutta siitä erotetulle neljän hehtaarin palstalle insinööri Zitting oli rakentanut 1850-luvulla itselleen asunnon. Zittingin tontin osti vuonna 1880 virkatalojen tarkastaja Axel Lindebäck, joka myös liitti siihen vuonna 1882 Vähän-Paturin tilan, Vuorenniitty-nimisen ulkopalstan vuonna 1887 ja Mattilan talon vuonna 1902. Hän nimitti tilansa Elliläksi vaimonsa mukaan. Vuonna 1905 Ellilän kartanon osti tuli senaattori, kasvitieteen professori A.Osw. Kairamo ja puolisonsa Anna (os. Brusila). Kairamo yhdisti tiloihin vielä vuonna 1909 Santin ja Ali-Jaakkolan tilat.

Ellilän rakennukset

Ellilän kartanon päärakennuksen runko on 1850-luvulta. Nykyisen asunsa rakennus sai 1921 professori Onni Tarjanteen suunnittelemassa korjauksessa. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi väentupa, vilja-aitta, luhti ja riihi. Päärakennuksen ympärillä on runsaasti vanhaa puustoa ja laajat puutarhaviljelmät. Kartanon arboretumissa on lukuisia harvinaisia puulajeja, ulkomaisia puulajeja ja lehtikuusia.

Mattilan päärakennus on rungoltaan ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Se on samaa leveäristipäätyistä tyyppiä kuin Ellilä ja monet muut alueen kartanot.

Lähteitä

Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. 2003 ISBN 951-682-717-9

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5