Elli Laurila

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Elli Laurila (o.s. Vihonen) syntynyt Porvoossa 19.3.1882. Kuollut 15.6.1966 Forssassa.

Rva Elli Laurila 70-vuotias

(Forssan lehti)

Käytyään käsityökoulun ja keskikoulun sekä suoritettuaan kasvatus- ja opetusopinkurssin Elli Laurila valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1917. Seminaarista päästyään hän seurasi valtio-opin, kirjallisuuden, lausunnan ja äänenmuodostuksen sekä ruotsinkielen opetusta Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on suorittanut useita erikoiskursseja ja tehnyt opintomatkan Saksaan, jossa tutustui erityisesti teon periaatteeseen Leipzigissä.

Laurila toimi aluksi kansakoulunopettajana Lapualla ja Mikkelissä sekä viimeksimainitussa paikassa myös yhteiskoulun opettajana. Niinikään hän on toiminut opettajana Forssan yhteislyseossa.

Varsinaisen elämäntyönsä Laurila on kuitenkin suorittanut Forssan työväenopiston johtajana. Hän on ko. opiston syntysanojen lausuja ja ollut opiston johdossa sen perustamisesta eli vuodesta 1920 alkaen. Ensimmäisen vuoden hän toimi opiston opettajana, vuosina 1921-1924 opiston johtajattarena ja vuodesta 1924 vuoteen 1951 asti opiston johtajana. johtajan toimesta erottuaan hän kuitenkin opistoväen ja opiston johtokunnan toivomuksesta jäi edelleen opiston varajohtajaksi ja opettajaksi.

Laurila oli synnynnäinen opettaja, kasvattaja ja johtaja ja vain harva ihminen lienee onnistunut paremmin valitsemaan elämäntehtävänsä kuin hän. Tulisieluisena, ennakkoluulottomana ja ihanteellisena, mutta samalla todellisuudentajuisena hän on päässyt lähelle oppilaitaan ja voittanut näiden luottamuksen, ihailun ja kiitollisuuden. Hän on tehnyt Forssan työväenopistosta erään maamme tunntuimmista tämänkaltaisista oppilaitoksista. Paikkakunnan tarpeet tietäen hän sisällytti opiston ohjelmaan mm. laajan naisten käytännöllisten aineiden opetuksen siitä huolimatta, ettei sen ollenkaan katsottu kuuluvan työväenopistojen tehtäviin. Mutta meidän naisvoittoisessa yhdyskunnassamme tämä piirre opiston toiminnassa on osoittautunut mitä onnistuneemmaksi, jopa siinä määrin, että se on suurelta osalta vastannut täällä naisten ammattikoulun tarvetta.

Opettajatoimensa ohella rva Laurila on paljon osallistunut myös yhteiskunnallisiin rientoihin. Hän on kuulunut mm. kauppalavaltuustoon sekä erilaisiin lauta- ja toimikuntiin, toiminut Forssan Marttojen puheenjohtajana, ollut Vapaan Huollon Forssan osastaon puheenjohtaja miltei koko sen olemassaoloajan jne. Edelleen hän toimii mm. kauppalan kotitalouslautakunnan puheenjohtajana. Lisäksi hän on harjoittanut kirjallista valitustoimintaa.


Kirjoitukset vuodelta 1951:

Forssan Työväenopiston johtaja jättää toimensa

Kun kuulimme, että Forssan Työväenopiston johtaja Elli Laurila aikoo jättää toimensa, pyysimme pientä haastattelua.
”Kuinka kauan olette olleet opistotyössä?” kysyimme aluksi.
”Vaatimattomat 31 vuotta. Aluksi olin opettajana, sitten johtajattarena ja syksystä 1924 johtajana.”
”Työ on kai miellyttänyt, koska olette siinä niin kauan olleet.
”On se miellyttänyt. Olisin jäänyt paljosta vaille tässä elämässä, ellen, melkein kuin sattumalta olisi joutunut tähän työhön. Olen nähnyt ympärilläni niin paljon hyvää, että taidan jo liiaksikin luottaa elämän myönteisyyteen. se elämänusko, että ihminen on paha hamasta jne., on minulle melkein vieras. Ja kuinka paljon todella hienoja luonteita olen oppinut tuntemaan ja kuinka voimakasta eteenpäinpyrkimystä olen nähnyt. Ja kaikki ovat olleet minulle hyviä. Valitan vain sitä, etten ole voinut antaa niin paljon, kuin olisi pitänyt. Se on koko ajan painanut tuntoani, joskus siinä määrin, että olen aikonut erota, mutta sydän on ollut kiinni työssä, etten taas ole malttanutkaan.”
”Haluaisitte varmaankin sanoa jotain ikään kuin viimeisenä sanananne. Mitähän se mahtaisi olla?”
”Ensin ja ennen muuta. Käyttäkää hyväksenne opiston tarjoamaa opetusta. Elämässänne tarvitsette tietoja ja taitoja. Älkää peljätkö liittyä opistoon senvuoksi, että tiedätte siellä olevan toisinkin ajattelevia. Ne ”toisinajattelevat” ovat opistossa vain ihmisiä, jotka eivät halua muuttaa kenenkään elämänkatsomusta. Erikoisesti naisille tahtoisin sanoa: Oppikaa luottamaan itseenne ja tarpeeksi paljon kunnioittamaan itseänne. Mitä nainen on tänään, sitä kansa on huomenna.”
”Olisin iloinen, jos vielä kerran näkisin ympärilläni opiston päättäjäistilaisuudessa sunnuntaina Kerholassa mahdollisimman suuren joukon entisiä ja nykyisiä opistolaisia ja opiston ystäviä. Ohjelma on arvokas. Se sisältää mm. 3-osaisen näytelmän ja kouluhallituksen edustajan juhlapuheen. Uusi johtajakin saapunee tilaisuuteen”, lopetti johtaja Laurila.


Rouva Elli Laurilalle Työväenopiston liiton kultainen ansiomerkki

Syyslukukauden alusta Forssan Työväenopiston johtajan toimesta eronneelle Elli Laurilalle on opiston toverikunnan toimesta järjestetty sunnuntaina kunnianosoitusjuhla opiston luokkasaliin. Tilaisuudessa olivat läsnä mm. opiston johtokunnan monivuotinen puheenjohtaja, prof. A.V. Gardberg rouvineen, nykyinen johtokunta kokonaisuudessaan, rva Laurilan läheisimmät omaiset sekä vanhempia opistolaisia yhteensä noin 70 henkilöä.

Kun rva Laurila oli saapunut kukkasin somistettuun luokkasaliin kuultiin aluksi maist. Sakari Linkolan johtaman opiston orkesterin esityksiä. Kunniavieraan sekä muut läsnäolijat lausui tervetulleiksi opiston toverikunnan pitkäaikaisin puheenjohtaja Pauli Virtanen todeten mm. että rva Laurila oli 30 vuotta kestäneen johtajantoimensa aikana suorittanut merkittävän kasvattajatyön, jota Forssassa kauan kiitollisina muistetaan, ja että rva Laurila voi tyytyväisenä katsella kulkemaansa taivalta. Puheen päätyttyä rva Laurilalle ojennettiin ruusuja.
Kun sitten oli laulettu yhteisesti Työväenopistojen marssi rva Ester Viljanen-Lampi lausui rva Laurilalle ja tämän elämäntyölleen omistamansa runon Tammisto ja tähtisilmä tyttö, sekä myös Esko Viljasen kirjoittaman runon.
Tämän jälkeen sai puheenvuoron Työväenopistojen Liiton toiminnanjohtaja maist. Viljo Kosonen. Hän totesi aluksi, että rva Laurilalla on historiallinen osuus koko maan työväenopistoliikkeessä. Hän on ollut kauas näkyvä keskushahmo, joka on tiennyt, mitä on tehtävä ja miten on tehtävä. Ja osoitukseksi siitä, että hänen työnsä merkitys on oivallettu muuallakin kuin Forssassa, Työväenopistojen Liitto on myöntänyt hänelle, maamme ensimmäiselle täysinpalvelleelle opistojohtajalle liiton kultaisen ansiomerkin, jollainen tätä aikaisemmin on myönnetty vain kahdelle henkilölle. Kiinnitettyään merkin rva Laurilan rintaan hän toivoi, että tämä edelleen jaksaisi olla mukana opistotyössä.
Opiston johtokunnan puheenjohtaja, insin. A. Jäättelä puhui myös rva Laurilalle todeten mm., että vain harva ihminen lienee niin työhönsä syntynyt kuin hän, ja onnitteli sitten johtokunnan puolesta rva Laurilaa hänen opistojen liiton taholta osakseen saamasta kunnianosoituksesta. Forssan kauppalan onnittelut esitti valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Eino Raunio. Hän vakuutti, että myös kauppalan virallisella taholla ollaan täysin tietoisia rva Laurilan suorittaman suuriarvoisen työn merkityksestä. Se on ollut elämäntyö, jota alallaan lienee mahdotonta ylittää, ja sen arvo sitäkin suurempi, kun se on koitunut nimenomaan vähäosaisimman yhteiskuntaluokan hyväksi, lausui puhuja mm. Edelleen tilaisuudessa puhuivat vuosikymmeniä opistotyössä mukana olleet rva Aino Kilpi ja Maija Palmen tuoden kauniilla tavalla ilmi sen kiitollisuuden ja kiintymyksen, mitä koko opistoväki rva Laurilaa kohtaan tuntee.
Rva Laurila vastasi hänelle pidettyihin puheisiin kiittäen lämpimin sanoin osakseen tulleesta huomaavaisuudesta. – Jos työni on jättänyt vaikkapa vain vähäisenkin näkyvän jäljen, niin olen siitä syvästi iloinen, hän sanoi mm., ja vakuutti sitten, että hänen elämänsä kirkkaimmat muistot liittyvät hänen työhönsä työväenopistossa, työhön, joka ei koskaan ole ollut raskasta, sillä se on ollut aina iloa. Lopuksi hän toivoi Forssan työväenopistolle edelleen menestystä sekä että opistolaiset tukisivat uutta johtajaansa yhtä varauksettomasti kuin he ovat tukeneet häntä.
Kahvinjuonnin lomassa kuultiin sitten vielä opiston naiskuoron esityksiä sekä rva Laurilan ja vanhempien opistolaisten muistelmia menneiden vuosikymmenten varrelta. Opiston nykyinen johtaja, maist. Sakari Linkola kiitti rva Laurilaa siitä, että hän edelleen on opiston tukena ja toivoi edes jossain määrin pystyvänsä täyttämään hänen paikkansa. Mieltälämmittävä tilaisuus päätettiin laulamalla yhteisesti ’Maa on niin kaunis’.


Aiheesta muualla


Lähteet

Forssan kansalaisopiston opistolaiskunta ry:n leikekirja (lehtileikkeet)


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.