Kesäisin Kalvolassa julkistetaan Taidekirjapäivillä Eliel Aspelinin nimeä kantava vuoden taidekirjapalkinto.
Rehtori Erkki Saraste toteaa kirjassaan "Kotiseutuna Kalvola", että Eliel Aspelin-Haapkylä oli "Suomen urheilun isän" Ivar Wilskmanin ja professori, historiantutkija Väinö Voionmaan ohella Kalvolan kuuluisimpia kesäasukkaita.
Heinun kylän hyväntekijä
Eliel Aspelin-Haapkylä oli ostanut vuonna 1893 Heinun kylästä Rauhalahden tilan, jonka oli rakennuttanut Hämeenlinnan lyseon rehtori Johan Gabriel Geitlin. Aspelin-Haapkylän pariskunnan luona vieraili taiteilijoita ja kulttuuriväkeä; mm. Akseli Gallén-Kallela, Eino Leino, Emil Wickström, Hilja Haahti. Kylässä asuessaan Aspelin-Haapkylät osallistuivat kylän elämään ja kehittämiseen. Pariskunta oli lapseton, ja he halusivat auttaa kylän lapsia rakennuttamalla heille oman koulun Heinuun. Koulu ja lapset varustettiin hyvin; lapset mm. jalkineilla. Kalvolan kunta vastaanotti koulun Aleksis Kiven päivänä vuonna 1911, ja koulu nimettiin lahjoittajiensa mukaan.
Aspelin-Haapkylä oli vuonna 1894 perustamassa Heinun meijeriyhtiötä, josta hän omisti puolet.
Taiteentutkija
Eliel Aspelin-Haapkylä oli perehtynyt Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. Fennomaanina hän ymmärsi ja tuki Kiveä. Aspelin-Haapkylä kirjoitti neliosaisen Suomalaisen teatterin historia -teoksen, sekä mm. Johannes Takasen ja Werner Holmbergin elämäkerrat. Holmbergin sukulaisia asui Kalvolassa, ja tämä on maalannut hämäläisiä maisemia. Aspelin-Haapkylä keräsi tietoa Werner Holmbergin elämänvaiheista ja tauluista taiteilijan leskeltä, Anna Holmbergilta ja sisarelta, Rosalia Holmbergilta.
Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eliel_Aspelin-Haapkyl%C3%A4
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3125/
Saraste, Erkki: Kotiseutuna Kalvola. Kalvolan kunta ja ST-Print Oy, Tampere, 1997
Kalvolan historia II. Kirj. Martti Favorin. Hämeenlinna 1996. ISBN 952-90-8241-X