Eino Leino

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Armas Einar Leopold Lönnbohm (1878-1926), myöhemmältä taiteilijanimeltään Eino Leino, muutti Kainuusta Hämeenlinnaan vuonna 1890 ja asui kaupungissa seuraavat viisi vuotta.

Leino Hämeenlinnassa

Leino muutti yhdessä Artturi-veljen kanssa Hämeenlinnaan koulunkäyntiä jatkamaan, kun suuren perheen taloudellinen tilanne Kainuussa oli isän kuoleman jälkeen vaikea. 12-vuotias Eino Leino meni syksyllä 1890 Hämeenlinnan Lyseon neljännelle luokalle. Jo samana syksynä julkaistiin Leinon runo Kajaanin linna Hämeen Sanomissa, jonka päätoimittaja hänen vanhin veljensä Oskar oli toiminut vuodesta 1885 alkaen. Vuonna 1894 Hämeen Sanomat julkaisi nuoren Eino Leinon kirjoittaman kuusiosaisen kirjoituksen Hämeenlinnassa vierailleesta Suomalaisten taiteilijain näyttelystä. Opiskeluaikanaan hän kirjoitti runoja myös Lyseon toverikunnan Wasama-lehteen.

Leino oli lahjakas ja suosittu oppilas. Matematiikka ja laulu tosin tuottivat hänelle vaikeuksia. Elämäni kuvakirjassa hän kertoo myös Hämeenlinnan ajoistaan ja koulunkäynnistään. Ylioppilaaksi hän valmistui luokkansa priimuksena keväällä 1895, samaan aikaan kuin ystävänsä runoilija K.K. Larsson eli Larin-Kyösti. Valmistuttuaan hän muutti pois kaupungista.

Leinon asunnot Hämeenlinnassa

Eino Leino ehti kouluaikoinaan asua Hämeenlinnassa kolmessa eri talossa, pisimpään Gröönroosin talossa (Linnankatu 11). Gröönroosin talon pohjoispään kolme huonetta oli vuokrattu Lönnbohmien veljeksille ja heistä huolehtineelle tädilleen Olga Kyreniukselle. Eino ja Artturi jakoivat huoneen. Olgalla oli lukuvuonna 1891-92 täyshoidossa lisäksi kaksi Wetterhoffin kutomakoulua käyvää nuorta neitoa, Emma Skutnabb ja Aina Paatero. He asuivat Olga-tädin kanssa kulmahuoneessa, johon piti kulkea poikien huoneen kautta.

Artturin tultua ylioppilaaksi ja Einon päästyä seitsemännelle luokalle, muutti Eino Wetterhoffin punatiiliseen taloon Palokunnankadulle. Viimeisen kouluvuotensa Eino asui Niittykatu 1:ssä rehtorinleski Bergroothin luona yhdessä luokkatoverinsa Väinö Toppeliuksen kanssa. Tämän talon seinässä on hänen muistokseen laatta. Muistolaatta on kulttuurilautakunnan hankkima ja se paljastettiin 6.7.1948. Tuolloin oli tullut kuluneeksi 70 vuotta runoilija Eino Leinon syntymästä.

Leinon vierailu Hauholle

Vuoden 1914 syksyllä, kun ensimmäinen maailmansota oli juuri alkanut, teki Leino vierailun Hauholle Vuolijoen rustholliin. Sinne hänet kutsui Sulo ja Hella Wuolijoki. Wuolijoet kuuluivat Leinon ystäväpiiriin. Muutamaksi viikoksi suunniteltu vierailu venyi kolmeksi kuukaudeksi Wuolijokien kalamajalla Kukkian Ahosaaressa. Leino kirjoitti saaressa runoja ja suomensi Danten Jumalaisen näytelmän viimeisen osan Paratiisin.

Eino Leinon teoksia

Hämeenlinnan Lydiassa on kuunneltavissa Eino Leinon teos Toverikunnan iltama, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Teos sisältyy julkaisuun Elämäni kuvakirja : erään aikansa lapsen muistoja, mielialoja ja mietelmiä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.

Suomalaisten taiteilijain näyttely

Eino Leinon julkaisi vuonna 1894 Hämeen Sanomissa kuusi osaa käsittävän kirjoituksen Hämeenlinnassa vierailleesta taidenäyttelystä, johon osallistui myöhempinä aikoina kuuluisiksi tulleita taiteilijoita. Kirjoitusten julkaisuhetkellä kirjoittaja oli vain 16-vuotias koululainen Hämeenlinnan Lyseossa.

Kirjoitukset ovat:

Suomalaisten taiteilijain näyttely I Hämeen Sanomat 13.2.1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely II Hämeen Sanomat 15.2.1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely III Hämeen Sanomat 20.2.1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely IV Hämeen Sanomat 24.2.1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely V Hämeen Sanomat 1.3.1894
Suomalaisten taiteilijain näyttely VI Hämeen Sanomat 3.3.1894

Aiheesta muualla

Lue lisää Leinosta Kainuun Eino Leino -seuran sivuilta http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/

Lähteitä