Eerolan kartano Tuuloksessa

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark(Ohjattu sivulta Eerola)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Eerolan kartano sijaitsee Hämeenlinnassa, Tuuloksessa, Suolijärven koillisrannalla Toivaalassa, vastapäätä Tuuloksen vanhaa kirkkoa. Keskiaikainen kirkko hallitsee Sairialan peltomaisemia ja rantaniittyjä. Sairialan kylä oli aikoinaan tällä alueella. Eerolan klassisistinen päärakennus on vuodelta 1935. Toivaalan vanha kylätontti sijaitsee Eerolan rakennusten ympärillä. Eerolan mailta löydettiin vuonna 1938 kiviröykkiöstä pitkäkaulainen ruotokeihäänkärki, savenpaloja sekä luita. Seuraavana vuonna löytyi toinenkin hautaröykkiö, jossa oli pääkallo ja luunkappaleita, mutta ei esineistöä. Muinaislöydöt kuuluvat  tyypillisiin nuoremman rautakauden Hauhon vesistön ruumishautoihin. Tuuloksen alueen maaperä salli alkeellisen maanviljelyksen, joten asutus vakiintui näille seuduille tuona aikana.






Eerolan omistajia

Eerolan kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1539 lähtien. Tila koostuu entisestä Eerolan ratsutilasta, johon yhdistettiin 1680-luvulla toinen tila. 1890-luvulla siihen liitettiin puolet Kauppilan perintötilasta ja 1910-luvulla suurin osa palstoitettua Sairialan kuninkaankartanoa, joka oli vuonna 1563 lahjoitettu vapaaherra Klas Kristerinpoika Hornille. Eerolan kartano periytyi Eerolan suvulle, ja vuodesta 1905 sen omistajana oli kansanedustaja, kunnallisneuvos Albert Eerola (1874-1950) ja vaimonsa Niina Johanna, os. Annila.

Albert Eerolan jälkeen tila periytyi hänen pojalleen Seppo Eerolalle (s. 1908) ja Tuuloksen Syrjäntakaa Rekolan talosta kotoisin olleelle vaimolleen Katri Eerolalle (os. Rekola). Seppo Eerolan veli Esko Eerola puolestaan rakensi talon lähelle Tuuloslampea, niin kutsuttuun Tumpinmäkeen. Samassa yhteydessä Eerolan vanhoja maita myös jaettiin useampaan osaan. Kantatila jäi kuitenkin Seppo Eerolalle. 

70-luvun puolivälissä tila siirtyi Seppo Eerolan kuoleman jälkeen hänen pojalleen Risto Eerolalle (s.1949). Risto Eerola on naimissa Janakkan Hyvikkälästä kotoisin olevan Raija Eerolan (os. Leppäsen) kanssa.

Kunnallisneuvos Albert Eerola

Johan Albert Eerola valittiin eduskuntaan kaksissa vaaleissa, vuosina 1924 ja 1939 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä, ja hän toimi kansallisen kokoomuksen kansanedustajana toukokuusta 1924 syyskuuhun 1927 ja syyskuusta 1939 huhtikuuhun 1945. Eduskunnan valiokunnista hän oli jäsenenä pankkivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, talousvaliokunnassa ja työväenasiainvaliokunnassa. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä presidentinvaalissa vuonna 1931 ja Tuuloksen kunnanvaltuutettuna. Hän sai vuonna 1934 kunnallisneuvoksen arvonimen. Paitsi maanviljelijä ja kansanedustaja, Eerola oli myös kirjailija. Hän kirjoitti mm. runoja ja näytelmiä:

Runo-oraita 1903
Vihurin-väreitä 1907
Unia: näytelmä kahdessa näytöksessä, teoksessa Päivölän kummulta 2 : Päivölän oppilasliiton julkaisu 1914
Taipuuko suomalainen talonpoika valtiososialismiin? 1934
"Totuus eräästä lentolehtisestä" : vastaukseksi professori Bruno Salmialalle 1935
Sukujuuret : maakirjajuhlaan 24.6.1939, 1939
Riihen portailla : runoja 1946
"Hieno käytös" : kaksinäytöksinen pila. Seuranäytelmiä 124. v.1951
Mottimiehiä : kaksiosainen näytelmä. Seuranäytelmiä 514. v.1950

Eerolan rakennukset ja elinkeinot 

Eerolan päärakennus on rakennettu vuonna 1935, ja sen suunnitteli rakennusmestari Laitinen kotimaiseen klassilliseen kartanotyyliin. Sen keskiosassa on ristipääty päätykolmioineen ja etukuistin empiretyyliset pylväät kannattelevat kolmionmuotoista otsikkoa. Tiilinen karjarakennus viistettyine satulakattoineen rakennettiin vuonna 1906, mutta se romahti vuonna 2010. Jyväaitta on vuodelta 1798.

Eerolan kartanon nykyinen omistaja on Albert Eerolan pojanpoika Risto Eerola (s.1949), joka peri tilan Albert Eerolan pojalta Seppo Eerolalta. Risto Eerola luopui karjataloudesta 70-luvulla ja siirtyi sokerijuurikkaan, viljan ja rypsin viljelyyn. Myös metsätaloudella on Eerolan tilalla tänä päivänä keskeinen, sillä tilan nykypinta-alasta valtaosa on metsätalousmaata.

Eerolan kartanon vanhaa päärakennusta vastapäätä sijaitsee nähtävästi jo varhaisessa vaiheessa kantatilasta erotettu toinen Eerola, jonka omistaa Jari Eerola. Tämä tila tunnetaan myös nimellä Setälä. Tilalla harjoitetaan nykyään viljelytoiminnan lisäksi karjataloutta sekä hevosten hoitoa.

Lähteet

Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1

Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946

http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Eerola

Eerolan sukukirja