Edvin Hedman

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Edvin.jpg
Edvin Leopold Hedman syntyi vuonna 1863 oululaiseen kauppaneuvos Johan Samfridin ja Anna Helenan perheeseen, ja ylioppilaaksi päästyään nuoren miehen ajatus oli hakeutua lääkärin uralle. Hänen suunnitelmansa kuitenkin vaihtuivat. Ratkaisevassa asemassa oli hänen sisarensa, jonka kanssa hän matkusti Norjaan hakemaan puheopetusta. Sisar nimittäin kärsi änkytyksestä.

Norjan-matka oli monella tapaa käänteentekevä Hedmanin elämässä: Tylsämielisten kasvatuslaitoksessa vieraillessaan hän sai ensi kosketuksensa kehitysvammaistyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Samaiselta reissulta Hedman sai mukaansa myös kihlattunsa Emma Matilda Fleischerin. Avioitumisen jälkeen pariskunta päätti alkaa kehittää Suomen tylsämielishuoltoa, jonka tila ei tuolloin vielä kovin kummoinen ollut.

Erityiskasvattajana

Valtio myönsi Hedmanille opintoapurahan. Opinnoissaan hän pystyi näin tutustumaan Norjan, Tanskan, Saksan, Sveitsin ja Englannin kehitysvammaistyöhön vuosina 1884–1888. Hedman valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1886, ja jo parin vuoden päästä hän sai kutsun aistivialliskoulun komiteaan.

Hedmanin tehtäväksi tuli laatia ehdotus, miten järjestetään opetus sokeille, kuuromykille ja tylsämielisille. Hedman noudatti eurooppalaista mallia, mikä tarkoitti yksityiskoulua. Hän perustikin ensin Helsingin Kallioon yksityisen tylsämielislaitoksen, johon mahtui 25 oppilasta. Valtion myöntämien varojen lisäännyttyä koulu siirtyi Hämeenlinnan Miemalaan.

Hedman sai käyttöönsä kauniin Perttulan kartanon, joka sijaitsee luonnonkauniilla mäenharjanteessa Hämeenlinnan eteläpuolella. Opetus ei sisältänyt vain tavanomaisia kouluaineita vaan myös käytännön talous- ja maanviljelystöitä, mistä mallikas Perttula sai kiitosta Pohjoismaita myöten. Vuosisadan vaihteen ensimmäisen vuosikymmenen lopulla laitokselle oli myönnetty jo satapaikkaisen varat, ja kaiken kaikkiaan oppilaita oli 450.

Perttulan kasvatuslaitoksessa kävi kouluaan 6–18-vuotiaat lapset ja nuoret, joita tuon ajan nimitystä käyttäen kutsuttiin tylsämielisiksi. Opetuksen ydin oli luokittelussa, ja kehityskelvottomiksi katsotut oppilaat lähetettiin pois.

Hedmanin ajattelu meni pitkälle: Tylsämielisiä tuli suojella yhteiskunnalta. Toisaalta hänen mukaansa perinnöllinen kehitysvammaisuus oli uhka yhteiskunnalle. Hän rajasi näkemyksensä mukaan kehitysvammaisten oikeuksia: Tylsämieliset tuli sterilisoida kuten Perttulassa tehtiin. Hedmanin mielestä oli myöskin tarpeellista perustaa erillisiä työlaitoksia vähäväkisille. Hedmanin kuoltua 1926 taloa johti Hedmanin puoliso Emma.

Kiipuloiden ja Hedmanien sukujen tarinat nivoutuivat yhteen vuonna 2009, jolloin valtio luopui erityisammattikouluistaan ja Hedmanien elämäntyöstä alkunsa saanut kehitysvammaisten koulutus Perttulan erityisammattikouluna liitettiin Kiipulasäätiön organisaatioon.

Nykyään paikalla toimii Kiipulan ammattiopiston Perttulan toimipaikka Perttulan erityisammattikoulu.

Lisätietoja

www.kiipula.fi

www.saunalahti.fi/kup/kirjat/yleishis.htm

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki, 1989. ISBN 952-90045-2-4

Hedman, Edvin 1863–1915. Kehitysvammaisten hoidon kehittäjä. Suomen kansallisbiografia 3. 951-746-444-4