E.N.Setälä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Professori, senaattori, filosofian tohtori Emil Nestor Setälä syntyi vuonna 1864 Kokemäellä ja kuoli vuonna 1935 junassa matkalla Helsingistä Järvenpäähän. Hänen vanhempansa olivat talolliset Otto ja Sofia Setälä. Otto Setälä kuoli lavantautiin nälkävuonna 1867, ja äiti antoi poikansa  Emilin lapsettoman sisarensa Vilhelmiina Heikkilän hoiviin. Tämä oli naimisissa serkkunsa, Lopen kappalaisen Lauri August Palosen (1837 - 1908) kanssa. Palonen kuului Brandereiden eli Paloheimon sivistyssukuun. Emil Setälä kasvoi  Joentaan Kittilän pappilassa ja kävi ensin Lopella kansakoulua ja sittemmin  Hämeenlinnan Normaalilyseota

Loppilainen suomalaisuusmies Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen kiinnitti huomiota nuoreen lahjakkaaseen Setälään. Lopen Paloheimot tulivat Setälälle tutuiksi lapsuudessa ja nuoruudessa.

E.N.Setälä avioitui vuonna 1891 professori Julius Krohnin tyttären, kirjailija Anni Helmi Krohnin (1871 - 1967) kanssa, joka vietti kesiään sisarpuolensa, Aino Kallaksen, kanssa Loppijärven rannalla Syrjässä. He erosivat vuonna 1913. Setälän toinen puoliso oli Kirsti Thomsen.

Nuori nero

Emil Setälällä oli jo pienenä ilmiömäinen muisti; kerrotaan, että hän 3 -vuotiaana toisti kirkossa kuulemansa papin saarnan sanasta sanaan. Kun Emil Setälä tuli vuonna 1875 Hämeenlinnan lyseon oppilaaksi, hän oli kuitenkin hiljainen ja laiskanlainenkin oppilas, mutta keksittyään Hämeenlinnan kirjaston alkoi muutos koulumenestyksessä. Emil luki koko kirjavaraston A:sta alkaen kaunokirjallisuuksineen ja tieteellisine teoksineen. Emil Setälästä tuli luokan priimus.

Lyseossa luettiin tuolloin ruotsinkielistä Eurénin suomen kielen oppikirjaa. Opettajana toimi Kaarlo Forsman, jonka innostamana ja auttamana Emil alkoi suomentaa kirjaa. Kuudennella luokalla hänen opettajanaan oli Arvid Genetz eli runoilija Arvi Jännes, joka pyysi Emiliä kokoamaan aineistoa suunnittelemaansa suomen kielen lauseoppiin. Seitsemännen luokan syksyllä Emil Setälä toikin kouluun käsikirjoituksen, joka vain pienin korjauksin painettiin vuonna 1880. Pian koulussa luettiin E.N.Setälän kielioppia, jota koulutoverit kutsuivat Tätilän plätkäksi. Emil Setälä muokkasi kieliopin suomen kielen oman rakenteen pohjalle sen sijaan, että olisi seurannut latinan kielioppia.

Emil Setälä kirjoitti laudatur-ylioppilaaksi vuonna 1882, ja hänen koulutodistuksensa keskiarvo oli lähes kymmenen.

Opinnot ja ura

Setälä jatkoi opintojaan yliopistossa ja teki tutkimusmatkoja suomensukuisten kansojen keskuuteen. Vuonna 1886 hän väitteli tohtoriksi suomalaisugrilaisten kielten tempusten ja modusten kehityksestä. Hän täydensi myös suomen kieliopin tutkimusta ja toimi suomen kielen ja kirjallisuuden professorina vuosina 1893 - 1929. Setälä oli myös Turun yliopiston kansleri vuosina 1926 - 1935. Hän oli kansainvälisesti kuuluisa kielentutkija ja sai useita luottamus- ja kunniatehtäviä sekä koti- että ulkomaisissa tiedeyhteisöissä. Setälä julkaisi muun muassa Suomen kansanrunouden perusongelmaa käsittelevän teoksen ”Sammon arvoitus” sekä tutkimuksia itämerensuomalaisten kielten äännehistoriasta.

Valtiopäivämies ja poliitikko

E.N.Setälä oli valtiopäivillä vuosina 1904-196 pappissäädyn jäsenenä ja kansanedustajana nuorsuomalaisten riveissä vuosina 1907 - 1918 sekä kokoomuksen edustajana vuosina 1917-1927. Hän oli senaatin talousoaston jäsen ja kirkollis- ja opetusasiain toimituskunnan päällikkö vuosina 1917 - 1918, talousosaston varapuheenjohtaja vuonna 1917, opetusministeri vuonna 1927, ulkoasiainministeri vuonna 1926 ja suurlähettiläänä Kööpenhaminassa ja Budapestissä vuosina 1927 - 1930. Tiedemiehen loogisen ajattelun ja organisointikykynsä ansiosta Setälä sai olla luomassa itsenäisen Suomen kulttuuripolitiikkaa, kirkollisia ja opetukseen liittyviä asioita ja perustuslakeja. 

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/hiKgX