Hyppää sisältöön

Bengt Petter Hultman

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

1800 -luvun alussa Hämeenlinnasta tuli käsityöläisten kaupunki; käsityömestarien määrä kasvoi aina vuoteen 1825 asti, sitten kehitys taantui, mutta suurin määrä käsityöläisiä oli niinkin myöhään kuin 1860-luvulla, minkä jälkeen modernin yhteiskunnan ammatit syrjäyttivät vähitellen monet käsityöläisammatit. Tavaroita ja tuotteita alettiin valmistaa teollisesti.

Yksi alkuaikojen käsityöläisistä oli muurari Bengt Petter Hultman (s. 1740-luvulla), joka oli rakentamassa uutta, entistä ehompaa Hämeenlinnaa sille paikalle, missä kaupungin keskusta on tälläkin hetkellä. Koska yhä useampi uusista taloista olivat kivitalo, muurarille riitti pitkään paljon töitä, eivätkä työt loppuneet senkään jälkeen, kun kaupunki oli saatu valmiiksi. Koko ajan rakennettiin myös uusia taloja ja vanhoja korjattiin. Niin muurareille kuin timpureille löytyi aina töitä vielä silloinkin, kun muut käsityöammatit alkoivat hiipua.

Vuonna 1785 maistraatti (kaupunginhallitus) vaati muurari Bengt Petter Hultmanilta ja monilta muilta asemansa vakiinnuttaneilta käsityöläisiltä, eri ammattien kisälleiltä, mestarikirjan hankkimista, minkä Hultman oletettavasti hankkikin, sillä hän jatkoi työtään niin kaupungin porvarina kuin muurarimestarina. Poikkeuksiakin tosin tapahtui. Jos jonkin tärkeän ammatin harjoittajista oli kaupungissa huutava pula, vaatimuksista saatettiin tinkiä.

Pienessä noin 1 500 asukkaan kaupungissa oli aluksi yksi muurarimestari, vuonna 1825 heitä oli kolme (3) ja vuoden 1860 tietämissä kuusi (6)mestaria.

Lähteitä

Esa Kahila. Hämeenlinnan käsityön historia. Kirjassa: Hämeenlinna : luontoa ja elämää 1 : 300-vuotisjuhlan muistoksi 1638–1938. Hämeenlinnan. 1938 Lydia ([1])

Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([2])