August Alho

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

August Alho syntyi Janakkalan Löyttymäellä Lassilan talon Simolan torpassa 24.5.1869 kahdeksanlapsiseen maanviljelijäperheeseen. Kansakoulua hän kävi vastaperustetussa Löyttymäen koulussa. Vuonna 1883 Alho sai aloittaa Hämeenlinnan lyseon sukunimellä Liukkonen, minkä hän lyseon jälkeen vaihtoi takaisin Alhoksi. Tuolloinhan ei vielä ollut voimassa sukunimilakia, joten nimen vaihtelu omin päin oli mahdollista. Torpparin poikana Alho sai vapautuksen koulumaksuista. Koulu alkoi hyvin, ja Alho menestyi erityisesti äidinkielessä. mutta vähitellen hänelle tuli ongelmia matematiikassa sekä vieraissa kielissä. Alho jättäytyi pois lyseosta vuonna 1892 ja hakeutui kansakoulun opettajaksi valmistavaan seminaariin. Sortavalan seminaarista Alho valmistui vuonna 1898.

Valmistumisensa kynnyksellä 14.2.1989 Alho kirjoitti päiväkirjaansa:
"Vaikeinta on olla lasten todellisena opettajana. Joka päivä huomaan itsessäni suuria puutteellisuuksia. Luonteeni tulisuus tahtoo useinkin viedä minut väärälle tolalle.

Minä rakastan noita pieniä resuisia veitikoita, mutta annas kun he tavalla tai toisella rikkovat järjestystä, niin silloin sinkoilee salamoita minun silmistäni ja syyllistä

usein seuraa silmänräpäyksellinen rangaistus... Sillä sittenkin näen minä noissa pienissä "kiusaajissa" tulevia kansalaisia, joiden hartioille kerran lasketaan Suomen

onni ja menestys. Taivas suo siis mulle voimaa noita ihmistaimia oikein hoitamaan!"

Opettajaksi kotikylään

Opiskeluaikanaan August Alho toimi väliaikaisena opettajana Ilomantsin Kivilahdessa, minkä jälkeen hän työskenteli Löyttymäen koulun johtajaopettajana vuosina 1898-1936, kaikkiaan 38 vuoden ajan. Alho eli elämänsä naimattomana ja omistautui tarmokkaasti koululleen. Hän oli erityisen kiinnostunut historiasta, ja senaattori Leo Mechelinin, Löyttymäen kartanon omistajan, vieraillessa koululla oli aiheena aina jokin Suomen historian kohokohta. Koulunäytelmien ja muiden esitysten ohjaaminenkin oli hänen sydäntään lähellä. Alho myös perusti Löyttymäen kouluun puutarhan lehtimajoineen ja kukkaistutuksineen. Löyttymäen kartanosta koulun puutarhaan saatiin taimia, pensaita, puita sekä kukkia. Puutarhanhoito kuului osana luonnontieteen opetukseen. Oppilaat istuttivat Alhon kanssa taimia ja kylvivät siemeniä. Opetuksen tarkoituksena oli oppia hoitamaan kotipuutarhan marjapensaita ja juurikasveja hyötytarkoituksiin.

Vuosi 1918

Sotavuoden 1918 tammikuussa August Alho vangittiin epäiltynä varojen keräämisestä punakaartille ja kapinaliikkeen kannattamisesta. Alho oli alkuvuodesta liittynyt Löyttymäen työväenyhdistykseen ja ja jo edellisenä vuotena sosialidemokraattiseen opettajaliittoon. Alho kertoi kuulusteluissa keränneensä punakaartin "Ensi-Apu"-yhdistykselle varoja sairaanhoitoa varten noin sata markkaa pieninä erinä. Hän oli myös kerännyt rahaa punaleskille ja -orvoille. Alho totesi olevansa Tolstoin kannalla ja sotaa vastaan. Paikkakunnan isännät ja apulaispastori todistivat Alhon puolesta hänen hoitaneen työtään jo 20 vuoden ajan nuhteettomasti sekä esiintyneen siivosti ja rehellisesti. Punakaartiin Alho ei ollut kuulunut. Tutkinnassa Alhon kuitenkin katsottiin esiintyneen kiihottajana. Niinpä hänet määrättiin säilytettäväksi Hämeenlinnan vankileirissä, kunnes hänet tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja päästettiin vapaalle jalalle. Alho myös määrättiin viraltapantavaksi, mutta Valtiorikosasiain ylioikeuteen tekemänsä valituksen jälkeen hän sai palata virkaansa jo seuraavana syksynä.

Kulttuurimies

Alho oli keskeinen vaikuttaja Löyttymäen seudun kulttuuririennoissa yhdessä kartanon isännöitsijän S.R. Johanssonin kanssa. Vuosina 1921-1925 ilmestynyttä käsinkirjoitettua seuralehteä Löyttymäen Kaiku toimittivat vuonna 1925 August Alho ja myöhempi kuvataiteilija Onni Oja. August Alho kuoli Turengissa Koivumäen huvilassa vuonna 1944 74 vuoden iässä. Alhon vanhat oppilaat kunnioittivat hänen muistoaan lahjoittamalla hänelle persoonallisen hautakiven, joka sijaitsee  hautausmaalla lähellä kirkkoa.

Lähteet