Armas Lindgren

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Armas Lindgren (1874 - 1929) oli arkkitehti ja rakennustaiteen professori. Hämeenlinnassa Lindgrenin tunnetuimpia suunnittelutöitä on kirkon edessä oleva toripuisto.

Henkilöhistoria

Armas Lindgren syntyi 28.11.1874, Hämeenlinnassa, kuoli 3.10.1929 Kööpenhaminassa. Hänen vanhempansa olivat Anton Wilhelm ja Amanda Lindgren, puoliso Irene Olivia Hellstén. Armas Lindgren varttui Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli sanomalehti Hämäläisen toimittaja. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1892 Lindgren lähti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehdiksi ja valmistui vuonna 1897 Polyteknillisesta opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) .

Työt
Paviljonkien rakentaminen

Jo ennen valmistumistaan Lindgren toimi yhteistyössä Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen kanssa. Heillä oli yhteinen arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen. Toimisto hajosi vuonna 1905, jonka jälkeen Lind
Armas Lindgrenin suunnittelema jugendtalo Birger Jaarlink. 4:ssä. Purettu 1980-luvun alussa.
gren perusti oman toimiston. Valtuusto hyväksyi 1909 suunnitelman Hämeenlinnan toripuiston ulkoasusta, jonka Lindgren oli suunnitellut. Vuotta myöhemmin puistoon valmistui suunnitelmien mukaisesti suihkulähde ja pylväskäytävät.

Armas Lindgren suunnitteli vuonna 1912 Raatihuoneenkatu 8:n ja Rauhankatu 7:n kulmassa olevan tiilisen liike- ja asuinrakennuksen Rakennusosakeyhtiö Pohjalle. Talo on jatkeena Skogsterin liiketalolle. Rakennuksen julkisivut ovat ankaran symmetriset ja klassistiset, ja Lindgrenin myöhäistuotannolle tyypillisesti massiivisia. Rakennuksen julkisivu viittaa keskiajan tiiliarkkitehtuuriin. Räystästä kiertää leveä kuvioitu kuparilista. Talo on toripaviljonkien lisäksi ainoa jäljellä oleva Lindgrenin suunnittelemista rakennuksista Hämeenlinnassa.

Lindgrenin suunnittelema oli myös Birger Jaarlin katu 4:ssä sijainnut puinen jugendtalo, joka purettiin 1980-luvun alussa huolimatta lääninhallituksen antamasta väliaikaisesta suojelupäätöksestä. Talo oli valmistunut vuonna 1914, ja siinä oli kansallisromanttisia ja jugendtyylisiä piirteitä niin ulko- kuin sisäpuolellakin. Harvinaisella pystysalvostekniikalla rakennettussa talossa oli pieniruutuisia, pyöreitä ja soikeita erkkeri-ikkunoita, ja se oli koristeltu kasviornamentiikalla. Armas Lindgren suunnitteli vuonna 1910 torin varren klassistisen Rytkösen kirjakaupan, joka on myös purettu.

Lindgrenin suunnittelutaidoista on näytteitä koko Suomessa. Hän suunnitteli yhdessä Geselliuksen ja Saarisen kanssa esimerkiksi
Paviljongit
Kansallismuseon ja vakuutusyhtiöiden Suomi, Kaleva ja Pohjola rakennukset Helsing
Kirkon edessä olevaa puistoa portaineen
issä sekä useita kartanoita ja kirkkoja. Lindgren on suunnitellut esimerkiksi Haikon kartanon nykyisen päärakennuksen

Lindgren toimi myös Taideteollisuuskeskuskoulun taiteellisena johtajana vuosina 1902 -12 sekä Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtajana. Hänet valittiin ensimmäiseksi rakennustaiteen professoriksi Teknillisessä korkeakoulussa. Lindgren oli tehnyt matkan Skandinaviaan, Skotlantiin, Englantiin, Hollantiin ja Ruotsiin tutustuakseen taideteolliseen koulutukseen. Matkan jälkeen hän toimi Polyteknillisen opiston taidehistorian tuntiopettajana. Lindgren kirjoitti matkastaan yksityiskohtaisen raportin. Hän oli kiinnostunut erityisesti Englannista, Ruskinin ja Morrisin toiminnasta ja heidän vaikutuksestaan taideteollisuuskoulutukseen. Ruskinilaisen ajattelun mukaan oli tärkeätä kytkeä taide, suunnittelu ja käsityö toisiinsa. Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikka oli nimenomaan taideteollisuustyyli, joka vaikutti arkkitehtuuriin ja taideteollisuuteen - myös olennaisena osana arkkitehtuuria ja sisustusta. 

Arkkitehti ja opettaja Armas Lindgrenin syntymäkodin muistolaatta paljastettiin Raatihuoneenkatu 29:n kohdalla vuonna 1975. Laatan hankinnasta teki aloitteen asianajaja Harald Toivola (http://goo.gl/iI0Bb)

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/bvzKV

Hämeenlinna-Wanaja. Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjulkaisu XLV 1995
Suomen rakennustaiteen museo - arkkitehtiesittely