Aliina Salomaa

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Lopella syntynyt Aliina Wilhemiina Salomaa (1866–1909) oli kansakoulunopettaja ja suomalaisen raittiusliikkeen merkkihenkilö Hämeestä. Salomaan vanhemmat olivat suutari, urkujenpolkija Aleksander Viljaminpoika Sohlman ja Maria Leander.

Salomaa valmistui kansakoulunopettajaksi ja toimi opettajana eri puolilla Suomea, vuodesta 1893 lähtien Tampereen Aleksanterin ylemmässä tyttökansakoulussa.
Tampereella hän liittyi Raittiusyhdistys Liittoon ja hänestä tuli johtokunnan jäsen v. 1897. Salomaa oli yhdistyksen jäsenten perustaman Wäinämöinen-nimisen lehden toimittaja. Lehteä julkaiseva osuuskunta painoi myös hänen kirjoittamiaan kirjoja. Aliina Salomaa oli lisäksi innokas puheiden kirjoittaja ja puhuja sekä ohjelmien laatija.

Yhdistys ajoi jo 1900-luvun alkuvuosina kieltolakia maahan, ja Salomaa kannatti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä miehille että naisille. Tampereelle perustettiin jopa raittiuspuolue, kun raittiusasiat eivät muuten edenneet. Aliina alkoi kuitenkin sairastella ja jättäytyi vähitellen, alle 40-vuotiaana, pois yhteiskunnallisesta toiminnasta. Ensimmäiset eduskuntavaalit hän ehti nähdä ennen kuolemaansa. Aliina tuki luonnollisesti raittiusmielisiä ehdokkaita, joita oli varsinkin työväenliikkeessä.

Teokset

  • Vuorokeskusteluja 1. Wäinämöinen. 1900
  • Mitä sinä siitä hyödyt : kolme keskustelua. 1902
  • Wäinämöisen runokokoelma : edellinen osa. Sisältää 46 runoa koulujen nuorempia oppilaita y. m. lukijoita varten; Toim. Kyösti Huhtala, Aliina Salomaa ja Minna Kunnas.  1903
  • Wäinämöisen runokokoelma : jälkimmäinen osa. Sisältää 64 runoa koulujen kehittyneempiä oppilaita y. m. lukijoita varten; Toim. Kyösti Huhtala, Aliina Salomaa ja Minna Kunnas. 1903
  • Kaikuja elämästä : ensimmäinen osa. 1904
  • Muistoja 1884 - 1904 : juhlajulkaisu Tampereen raittiusseuran "Liitto"-yhdistyksen 20-vuotisen toiminnan muistoksi. Toim. Aliina Salomaa. 1904
  • Ylöspäin : hengellisiä y.m. runoja sekä elämänkerrallisia piirteitä kirjailijasta. 1909