Alhaisten kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Alhaisten kartano sijaitsee Hattulassa, Vanajaveden kapeikossa lähellä Mierolan uutta siltaa.


Mierolan vanha rälssi

Hattulan varhaisin rälssitila oli 1300-luvun alussa Mierolan kylässä (ent. Mellola), ja sitä piti Jussi Tavast. Se on ollut ehkä kuuluisan Tavast-suvun jäsenen asuinkartano, ja kyseessä saattaa olla Sorkkalan eli Alhaisten talo. Jussi Tavastin jälkeläiset vaihtoivat tilan Porkkalan kartanoon Lammilla, jossa suvulla oli muitakin omistuksia.

Tila oli 1500-luvulla useita kertoja autiotilana. Vuoden 1539 maakirjassa mainitaan Lars Persson Sorkkalasta ja Jacob Mickelsson Alhaisista. Vuosina 1558 - 1559 oli lautamiehenä kärjäjillä Nuutti Antinpoika Sorkkalasta. 1580-luvulla talossa ei ollut lainkaan jousta eli miestä. 1580-luvun lopulla Sorkkala läänitettiin venäläisille Jacob ja Ivan Tattianille. 1600-luvun alussa talo lahjoitettiin Vesunnan kartanon omistajalle, sotakomissaari Adam Schrapferille rälssitilaksi. 1600-luvun lopulla Sorkkalaan liitettiin Alhaisten tila, joka oli vuonna 1571 läänitetty Harvialan Karin-rouvalle. Kun 1600-luvun lopun reduktiossa Vesunnan rälssioikeudet peruutettiin, Sorkkalasta tehtiin ruotujakolaitoksen luutnantin palkkatila.

Myöhemmät vaiheet

Alhaisten kartanon myöhempiä omistajia oli G. Tammelander, Gustaf Breitholtz, Grönbladin, Roosin ja Kivelän suku. Myös eversti von Konow on asunut Alhaisissa 1800-luvun lopulla. Kartanon isäntä Gustaf Breitholtz piti kauppaa Mierolassa (Preetholtsin kauppa) 1870-luvulla, mutta se ei menestynyt, vaan sekä talo että kauppa menivät konkurssiin.

Vuonna 1915 kartanon osti Anders G. Skogster. Hän laajensi päärakennusta 1920-luvulla ja rakennutti tiilisen 11-paikkaisen tallirakennuksen samoihin aikoihin. Nykyään Alhaisten kartanon omistaa Anders Skogsterin lapsenlapsi Leila Kuusterä. Suku muutti nimensä Kuusteräksi. Leila Kuusterä alkoi harrastaa puoliveristen hevosten kasvatusta äitinsä Inger Kuusterän kanssa jo 1960-luvulla. Kuusterä tunnetaan Parolassa alueen vanhimman täysihoitotallin pitäjänä. Tallinpidon ohella Leila Kuusterä on itse viljellyt tilan peltoja.

Kartanorakennukset

1870-luvulla rakennettu puinen päärakennus on vuorattu uusrenessanssityyliin, ja siihen vuonna 1921 rakennettu matala ristipääty antaa klassisistisen ilmeen. Tämä muutos samoin kuin vuonna 1928 rakennettu tiilinen komea karjarakennus on arkkitehti Elin Wessmannin käsialaa. Hirsinen vilja-aitta on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanoa ympäröi vanhojen tammien koristama englantilainen puutarha, joka on perustettu 1800-luvun keskivaiheilla.

Lähteet

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931

http://goo.gl/5OfnE