Alfred Kordelin

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Liiketoiminnan alkuvaiheet

Alfred Kordelin 6.11.1868 - 7.11.1917
Alfred Kordelin syntyi raumalaisen merimiehen poikana 6. marraskuuta vuonna 1868. Kordelinista kehittyi yksi oman aikansa tärkeimmistä ja rikkaimmista suomenkielisistä liikemiehistä siitä huolimatta, että hän kävi vain kaksi vuotta koulua. Isänsä toiveesta puusepän oppilaana ollessaan hän joutui käymään käsityöläisten lakisääteistä sunnuntaikoulua. Ensimmäisen liikkensä Kordelin perusti jo 19-vuotiaana. Kordelinin kauppapuodissa myytiin maistraatille tehdyn ilmoituksen mukaan koti- ja ulkomaantavaroita sekä ruokatavaraa. Neljän vuoden kuluttua hän avasi toisen puotinsa Raumalla, sen jälkeen liikkeet syntyivät Euraan, Eurajoelle ja Säkylään. Puhelimenkin Kordelin hankki myymälöihinsä jo 1895. Vuonna 1897 Kordelin hankki Hämeenlinnasta omistukseensa kaksi sekatavaraliikettä. Koska Kordelin oli myynyt tavaroita paljolti velaksi, hänen oli jätettävä vuonna 1898 konkurssihakemus. Kauppapuotien myymisen jälkeen hänelle jäi kuitenkin tarpeeksi pääomaa uuteen alkuun.

Suurliikemies Kordelin

Vuonna 1899 Kordelin siirtyi Tampereelle, missä hän toimi kauppiaana vuoteen 1910 saakka. Muutaman vuoden Kordelin harjoitti myös kangaskauppaa, sillä vuonna 1903 hänen omistukseensa siirtyi tamperelainen O.Y. Suomen Trikootehdas A.B. sekä Tampereen Sateensuoja ja Keppitehdas Oy. Hän alkoi ostella mm. suuren kartanoyhtiön, Jokkis Gods Ab:n, osakkeita, konkurssipesiä ja kauppavarastoja pakkohuutokaupoista. Mommilan kartanon ostettuaan Kordelin haki muuttokirjan Lammille. Maanviljelystä tuli Mommilassa Kordelinin keskeinen työkenttä. Vuonna 1913 hän saikin maanviljelysneuvoksen arvonimen. Mommilan lisäksi Kordelin omisti Jokioisten kartanon sekä vuodesta 1915 myös Ypäjän Kartanonkylän kartanon. Näin hänestä tuli Suomen suurin yksityinen maanomistaja. Kordelinin liiketoimiin Jokioisissa kuului myös metalliteollisuus. Maatilojen ja metsäpalstojen lisäksi Kordelin osti vuonna 1917 Reposaaren Höyrysaha Oy:n. Uransa loppupuolella Kordelin toimi myös laivanvarustajana. Vuonna 1907 hän oli perustamassa Rauman Laivanvarustaja-yhtiötä, jonka laivat myöhemmin siirtyivät kokonaan hänen omistukseensa. Kesäasunnokseen Kordelin  rakennutti nykyään  tasavallan presidentin kesäasuntona tunnetun Lars Sonckin suunnitteleman Kultarannan. Alfred Kordelinin lainopillisena neuvojana toimi tuleva presidentti Risto Ryti.

Alfred Kordelinin säätiö

Alfred Kordelin kuoli Mommilassa 49-vuotiaana 7.11.1917 venäläisen matruusin ampumana. Tapahtumasarja tunnetaan nimellä Mommilan verityöt. Hänen omaisuutensa realisoitiin suurelta osin, ja siitä maksettiin testamentin mukaiset osuudet edunsaajille. Testamentin viimeisen pykälän mukaan loput varat oli sijoitettava perustajansa nimeä kantavan yleisen edistys- ja sivistysrahaston pääomaksi. Tämä toteutettiin, ja Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto aloitti toimintansa 1920. Säätiö jakaa apurahoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi. Vuonna 2005 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin 3,2 miljoonaa euroa.

Alfred Kordelin ihmisenä

Suhteessaan kanssaihmisiin oli Kordelin ystävällinen ja hyväntahtoinen. Se vetovoima, mikä aikoinaan oli tuonut ostajat hänen matalaan kauppaansa, ei ollut laskettua, puoleensa houkuttelevaa ystävällisyyttä. Se oli hänen luonnollinen hyvänsuopuutensa ja iloisuutensa. Omaistensa kanssa hän eli ystävällisissä väleissä ja kokosi heitä mielellään ympärilleen juhlapäiviksi ja lepohetkiksi. Vanhoja tuttaviaan Raumalla hän muisti lahjoilla ja kävi heitä usein tervehtimässä. Isänsä ammatin hän säilytti lämpimissä muistoissa avustaen merimiehiä ja merimieslähetystä.

Maila Talvio teoksessa Suomen Sana 20: Yrjö Sirola-Väinö Tanner

Lähteet

  • Kiuru, Uljas: Lammin henkilötarinat
  • Toivola L. 1990 Suurlahjoittaja- Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin 1868-1917.