Alfred Cavén

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Alfred Cavén
Valokuvaaja, arkkitehti Carl Alfred Cavén syntyi Hattulan Tyrvännössä 29.4.1836. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä, lippujunkkari Carl Fredrik ja Juliana Gustava Cavén. Cavén oli naimisissa Adele Lovisa Walhemin kanssa. Hän kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1912. Cavénin sukunimestä käytetään myös muotoa Caween.

Cavénin koulutus ja virkaura

Cavén kävi Hämeenlinnan yläalkeiskoulun ja suoritti myös ylioppilastutkinnon. Hän ei kuitenkaan heti jatkanut opintojaan, vaan ryhtyi valokuvaajaksi. Cavén toimi kiertävänä valokuvaajana mm. Porissa, otti käyntikorttikuvia ja myi valokuvakopioita von Wrightien lintutauluista. Myöhemmin hän työskenteli arkkitehtien piirtäjänä. Arkkitehtuuria Alfred Cavén opiskeli Intendenttikonttorissa vuonna 1855 ja sen jälkeen Tukholman taideakatemiassa, josta hän valmistui vuonna 1866. Cavén valittiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi vuonna 1867 ja hän toimi Mikkelin läänin lääninrakennuskonttorin virkaatekevänä esimiehenä vuosina 1867-69. Sen jälkeen hän palasi Hämeenlinnaan, jossa työskenteli läänin apulaisarkkitehtina vuodet 1869-73. Cavén nimitettiin Hämeen lääninarkkitehdiksi vuonna 1876.

Kaava-arkkitehti

Lääninarkkitehtina Cavén laati useita asemakaavoja, mm. Lahden kauppalan kaksi ensimmäistä asemakaavaa. Hän sai myös tehtäväkseen Hämeenlinnan asemakaavaan uuden rakennusjärjestyksen edellyttämät muutokset. Kaavamuutokset tehtiin vuosina 1882 ja 1886. Senaatti vahvisti uuden asemakaavan vuonna 1887. Uusi asemakaava oli perusrakenteeltaan edeltäjänsä kaltainen. Oleellisimmat muutokset olivat keskustan itäpuolen ranta-alueen muodostaminen puistoalueeksi ja jo rakennetun Suomen kasarmin alueen merkitseminen kasarmialueeksi. Kaavaan oli piirretty seuraavana vuonna valmistunut uusi lyseorakennus. Pikkutorille kaavoitettua ortodoksista sotilaskirkkoa yritettiin jossakin vaiheessa poistaa kaavasta, mutta senaatti antoi hyväksyntänsä vasta, kun se oli palautettu kaavaan. Tämä vuonna 1887 vahvistettu asemakaava oli Hämeenlinnan keskustan osalta voimassa aina vuoden 1961 kaavan vahvistamiseen saakka.

Cavénin suunnittelemia rakennuksia

Cavén oli 1800-luvun loppupuolella Hämeenlinnan johtava arkkitehti. 1860-luvulla hän suunnitteli mm. Hämeenlinnan lääninvankilan, joka oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Vuonna 1974 Cavén teki opintomatkan Ranskaan ja Italiaan ja omaksui siellä ns ranskalaisen uusrenessanssin, mikä näkyy hänen Hämeenlinnan töissään. Cavénin kuuluisimpia töitä Hämeenlinnassa ovat kaupungin Raatihuone (1887) ja vanha Palokunnantalo (1891). Hänen oma asuintalonsa (Arvi Kariston katu 6) on valitettavasti purettu jo vuonna 1963, myös Hämeenlinnan Puhelinyhdistyksen ja kauppias Nybergin talo on purettu. Cavénin suunnittelema Hämeenlinnan vanha koulu Saaristenkadulla oli aikanaan kaupungin ensimmäinen suuri rakennushanke. Saaristen koulun ensimmäinen rakennus valmistui v. 1881 ja viereisen tontin lisärakennus kolme vuotta myöhemmin. Hämeenlinnassa on säilynyt Cavénin ja H. R. Helinin yhteistyössä suunnittelema tehtailija Schmausserin talo, joka valmistui vuonna 1903. Cavénin suunnttelemat Hämeenlinnan Myllymäen puiset kasarmirakennukset valmistuivat 1880-luvulla ja Rengon Pyhän Jaakon kirkon korjaus vuonna 1895.

Muita Cavénin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Korpilahden kirkon kellotapulin (1885), Kuhmoisten kirkon korjaus (1884-85), Mikkelissä oleva Suomen suurin puupappila Kenkäveronniemen Iso-Pappila (valmistui 1869) ja Uuraisten kirkon tapuli (1882).

Muuta elämää

Cavén osallistui aktiivisesti Hämeenlinnan kaupungin kunnalliselämään. Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1883-188 sekä Raatihuoneen rakennustoimikunnan puheenjohtaja ja rakennusjärjestyskomitean jäsen. Cavén erosi täysinpalvelleena virastaan vuonna 1907.

Lähteitä

Hämeenlinnalaisia 1639-1889. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinna 1989.
Lahden kaupungin kotisivut
Valokuvataiteen museon sivut
Hämeenlinnan Lydia