Ahvenisto ja Poltinaho

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Ahvenisto sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin länsipuolella noin 3,5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alue on tunnettu harjustaan, joka tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan ja liikuntaan.

Alueella on myös Kanta-Hämeen keskussairaala, Ahveniston hautausmaa ja kappeli, Ahveniston koulu sekä Ahveniston urheilukeskus upeine ulkoilumaastoineen ja uimarantoineen. Vuoden 1952 Olympialaisten nykyaikainen viisiottelu järjestettiin Ahveniston urheilupuistossa. Alueen kehittämissuunnitelma on tekeillä. Asutus on omakoti- ja rivitaloaluetta. Ahveniston kaupunginosassa sijaitsee Poltinahon kasarmialue, johon rakennetaan uusi asuinalue.

Historia

Ahvenisto

Poltinahon koulu, nykyinen Ahveniston koulu, rakennettiin neljässä vaiheessa 1959 - 63 Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaan.

Ahveniston harjun kupeessa sijaitseva kaupungin vesilaitos valmistui 1910, piirtäjänä ja työnjohtajana toimi rakennusmestari Otto Tolonen. Jugend-vaikutteinen laitosrakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Lähellä on vesilaitokseen liittynyt asuinrakennus samalta ajalta.

Ahveniston urheilukeskus rakennettiin vuonna 1951 arkkitehti Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan. Alueelle rakennettiin uima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus. Vuonna 1952 se toimi Helsingin olympiakisojen viisiottelun yhtenä näyttämönä. Urheilukeskuksen rakennukset ovat suojeltu 1995 rakennussuojelulain nojalla. Ahveniston urheilukeskukseen liittyy myös sen pohjoispuolella oleva hiihtomäki tuomaritorneineen, jonka suunnitteli 1967 kaupunginarkkitehti Heikki Aitola.

Ahveniston hautausmaa perustettiin vuonna 1873. Arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämä siunauskappeli on vuodelta 1928 ja sen laajennus on arkkitehti Heikki Aitolan suunnittelema. Hautausmaalla sijaitsee Novoschiloff-suvun pieni hautakappeli sekä pieni 1800-luvun juutalaisten hautausmaa.

Ahveniston sotilashautausmaalle (nykyisen keskussairaalan vieressä) rakennettiin jo 1840-luvulla pieni ortodoksinen kirkko. Nykyinen, vaatimaton länsitornillinen puukirkko on vihitty käyttöönsä 1894.

Ahveniston hautausmaan itäpuolella olevassa laaksossa sijaitsee punaisten hautamuistomerkki.

Ahveniston keuhkotautiparantolan rakennus on valmistunut vuonna 1938. Alueella on myös ylilääkärin asuintaloksi 1938 suunniteltu funktionalistinen rakennus. Entinen lääkärien kaksikerroksinen asuinrakennus parantolan vieressä on samalta ajalta. Keskussairaala-aluetta on laajennettu 1970-luvulla, jolloin nykyinen Kanta-Hämeen keskussairaalan päärakennus valmistui.

Poltinahon kasarmialue

Poltinahon kasarmialue on ollut sotaväen harjoituskenttänä jo Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla, jolloin Hämeen-Uudenmaan rakuunarykmentillä oli siellä leirinsä. Alueella toimi 1700-luvun lopulla myös tiiliruukki. Krimin sodan aikana 1855 rakennettiin ensimmäiset sotilassairaala- ja varastorakennukset. Tältä kaudelta on jäljellä yksi sairaalaparakki, pitkä hirsinen yksikerroksinen rakennus.

Aluetta täydennettiin venäläisaikana 1880-luvulla ja 1910-luvulla.

Poltinaholla koulutettiin myös viesti- ja pioneerialan sotilaita. Viime sotien aikana alueella toimi myös rintamalla haavoittuneiden hevosten sairaala. Donin kasakkarykmentin havosia varten rakennetut kaksi tallia sijaitsevat Poltinahontien varrella. Hattelmalantie varrella oleva on rakennettu 1900-luvun alussa ja Ahveniston puoleinen 1850-luvulla.

Vuodesta 1945 vuoteen 2001 Poltinaholle oli sijoitettuna 4. Erillinen Autokomppania. Komppania siirtyi Hämeenlinnasta Parolan panssariprikaatin alueelle. Huomattava osa Poltinahon rakennuskannasta on purettu tai rakennuksia on palanut. Jäljellä olevista rakennuksista mainittakooon Turuntien varrella sijaitseva punatiilinen kasarmirakennus, rapattu asuinrakennus ja vesikorjaamo vuodelta 1913, puinen soittokunnan rakennus 1800-luvulta sekä puukasarmi, joka on aikanaan toiminut toimiupseerikerhona.

Hämeenlinnan kaupunki osti tyhjentyneen kasarmialueen siellä olevine rakennuksineen vuonna 2001. Kaupunki on vuokrannut alueella sijaisevia rakennuksia mm. varasto- ja työtila käyttöön.

Paukkulan asuinalue

Omakotialueen asemakaava ja talotyypit suunniteltiin kaupungin arkkitehtiosastolla Olavi Sahlbergin johdolla. Tallimestarintien puoli valmistui 1951 ja Ratsumiehentien puoli 1956.

Asevelikylä

Pääasiassa 1940-luvulla rakentunut Ahveniston asevelikylä muodostaa nykyisin yhtenäisen ja viihtyisän asuinalueen harjun länsipuolella. Alueella on myös 1960-luvun tyyppitaloja.

Moottorirata, jäähalli ym.

Edelleen aktiivisessa käytössä on Ahveniston moottorirata ja sen läheisyydessä Rinkelinmäellä Patria-areena, Metritiski-areena sekä Exel-jääliikuntakeskus. Ahveniston harjulla, paikalla, jonka muinainen Yoldiameri on tasoittanut tasanteiksi, sijaitsevat Kanta-Hämeen Keskussairaala, hautausmaa, Ahveniston ortodoksinen kesäkirkko ja vesitorni, jonka katolle on sijoitettu myös tähtitorni. Sitä ylläpitää Hämeenlinnan tähtitieteen harrastajien yhdistys Vega ry. Ahveniston harjun kupeessa sijaitseva kaupungin vesilaitos valmistui 1910, piirtäjänä ja työnjohtajana toimi rakennusmestari Otto Tolonen. Jugend-vaikutteinen laitosrakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pohjaveden otto on laskenut järven pintaa kaikkiaan pari metriä.

Punaisten vankileiri

Sisällissodan aikainen vankileiri on sijainnut Poltinaholla Turuntien ja Hattelmalantie risteyksessä. Punaisia on haudattuna Ahveniston harjulla sijaitsevaan laaksoon.

Luonto ja virkistys

Ahvenisto

Ahvenistolla kukoistaa runsas ja monipuolinen kasvillisuus. Harvinaisia ja uhanalaisia kasveja on myös runsaasti mm. isotakiainen, vanakeltto ja ketotyräruoho. Harjukasvistoa pidetään monipuolisimpana koko maassa. Hattelmalan ja Ahveniston alueelta on löydetty noin 480 kasvilajia. Puuston keski-ikä on yli sata vuotta. Alueelta löytyy lukuisia metsätyyppejä lehdosta kangasmetsään. Järven lähellä on koskemattomaksi jätetty aarnialue, missä pystyssä törröttävät lahopuut ja tuulen kaatamat puut ovat jääneet paikoilleen, joten monenlaiset kasvit ja eläimet ovat vallanneet ne. Tikat hakkaavat keloihin koloja, joihin muuttavat monenlaiset linnut pesimään. Alueella on bongattu yli 130 lintulajia.

Alueella sijaitsee myös 30 metriä syvä Ahvenistonjärvi, jonka pinta-ala on 11 hehtaaria. Muodoltaan se noudattelee jäätikön kulutusuurteiden suuntaa. Vaikka se on syvä, pinta- ja pohjavedet eivät pääse keväisin ja syksyisin sekoittumaan, mistä seuraa happikato.

Luonnonsuojelualue

Kaupunki pyrkii säilyttämään rakentamattomana Ahveniston, josta osa on luonnonsuojelualuetta. Hämeen lääninhallitus antoi päätöksen Ahveniston luonnonsuojelualueen perustamisesta 27.8.1964. Rauhoitusta oli hakenut alueen omistaja, Hämeenlinnan kaupunki. Ahvenistonjärven ympärillä olevat maat tulivat kaupungille vuonna 1964, jolloin kaupunki suoritti maanvaihtoja valtion kanssa. Samana vuonna puhtaan järven ympäristöön tehtiin 68 hehtaarin luonnonsuojelualue. 1960-luvulla kaupungin pyrkimyksenä oli rauhoittaa koko arvokas harju. Aluetta laajennettiin 4,5 hehtaarilla keväällä 2002, minkä jälkeen sen kokonaispinta-alaksi mainitaan hoitosuunnitelmassa noin 85 hehtaaria. Kaupunki omistaa lähes kokonaan Ahveniston harjun noin 250 hehtaarin metsät, jotka jatkuvat Rapamäestä pohjoiseen ja luoteeseen Viisarille Vuorenharju-nimisenä. Vuorentaan kohdalla sen katkaisee vanha Hämeen Härkätie. Se jatkaa Hattelmalanharjuna etelään. Harju kuuluu nykyisin valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan.

Ulkoilu

Ahvenisto lukeutuu kaupungin käytetyimpiin ulkoilualueisiin. Nykyään siellä on mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan ja liikuntaan. Maastossa risteilee useita pururatoja ja lenkkipolkuja. Lisäksi siellä on ampumarata sekä uimaranta, jossa harrastetaan talvella myös avantouintia ja saunomista. Kaupunki ylläpitää alueella valaistuja reittejä sekä lumiseen aikaan hiihtolatuja. Talvella ladut yhdistävät Ahveniston alueen mm. Tervaniemeen, Hiihtomaahan ja Aulankoon. Runsas virkistyskäyttö kuluttaa luontoa, jota on siksi hoidettava.

Ahveniston urheilukeskus rakennettiin vuonna 1951 arkkitehti Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan. Urheilukeskukseen liittyy sen pohjoispuolella oleva hiihtomäki tuomaritorneineen, jonka suunnitteli 1967 kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Siihen kuuluu myös vuonna 1952 rakennettu maauimala. Nämä varsinaisesta käytöstä poistetut rakennelmat jakavat nykyisin kaupunkilaisten mielipiteet kahtia.

Jo vuosisadan alussa Ahvenistolla oli hyppyrimäki. Nykyinen pikkumäki rakennettiin 1930-luvulla ja iso hyppyrimäki avattiin vuonna 1967. Sen K-piste on 79 metriä. Mäkiennätyksiä on ollut tekemässä mm. Matti Nykänen. Viimeksi mäestä hypättiin vuonna 1995. Mäki on kuitenkin edelleen mm. radioamatöörien ja seinäkiipeilijöiden käytössä, eikä sen purkamisesta ole suurten kustannuksien vuoksi suunnitelmia.

Esihistoria

Harjut syntyivät noin 10 000 vuotta sitten jääkaudella, kun Ahveniston yli jyräsi mahtava mannerjäätikkö, jonka alla ja sisällä virtasivat valtavat joet. Jää ja vesi viilsivät syviä uria maahan kuljettaen samalla valtavat määrät moreenia, joka kasautui korkeiksi harjuksi. Nämä jäätikön jäljet näkyvät harjulla vieläkin kuten muinaisen Yoldiameren rannatkin. Harjanteiden välissä on jopa kymmenien metrien syvyisiä kuoppia eli suppia. Niitä syntyi, kun perääntyvän jäätikön reunasta irtosi lohkareita, jotka sulaessaan romahduttivat alla olleen maan alas.

Lähteet