Aaro Vakkuri

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Aaro Vakkuri (1943 – 2002) Aaro Vakkuri vietti lapsuutensa Riihimäellä lasitehtaan ympäristössä. Vakkurin perhe muutti vuonna 1955 Hyvinkäälle, mutta Aaro Vakkuri jatkoi koulunk
Aaro Vakkuri, Kuva: Tammi
äyntiään Riihimäen lyseossa kirjoittaen ylioppilaaksi vuonna 1962. Aaro Vakkuri valmistui rakennusalan diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1968 ja työskenteli myöhemmin mm. toimitusjohtajana suurissa rakennusprojekteissa Lähi-idässä. Myöhempinä vuosinaan hän toimi vientikonsulttina.

Vakkurin kirjailijanura alkoi vuonna 1973 ilmestyneellä kirjalla 12 tunnissa menestyväksi mieheksi, joka saavutti suuren myyntimenestyksen. Seuraavat romaanit sijoittuvat Lähi-idän ja Välimeren ympäristöön. Hän kirjoitti myös työyhteisöjen johtamiseen liittyvää tietokirjallisuutta. Viimeisinä vuosinaan hän asui Ranskan Provencessa ja kirjoitti siellä oleskelustaan teoksen Kylä Provencen taivaalla (1997).

Elämäni Fredan kanssa (1990) teoksen tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun Riihimäkeen eli pienen tehdaskauppalan sodanjälkeiseen pula-aikaan. Kirjassa lasitehtaan pojat ampuvat ritsalla, leikkivät talvisotaa ja perspalloa, jossa voi onnistua näkemään likkojen housut. Varhaislapsuus päättyy kun tulee aika mennä Lasitehtaan koulusta oppikouluun – yleensä Lasitehtaan kansakoulusta oppikouluun siirtyi vain yksi – tietenkin tyttö. Kirjan ”minä” kuitenkin pyrki ja pääsi oppikouluun ja hänen luokkatoverinsa Freda tyttölyseoon.

Kirja on pojan kasvukertomus ja samalla nostalginen kuvaus 1950-luvun nuoruudesta, jolloin pojat panivat tukkaansa Suavea ja tytöillä oli vannealushameet. Kirjasta välittyy myös Riihimäen kauppalan teollista historiaa lasi- ja tiilitehtaineen. Elämä lasitehtaan työväen asuttamissa taloissa oli värikästä ja lauantaisin saattoi pihapelien ohella seurata kun akat kiljuivat kapakasta palaaville miehilleen.

Vieraillessaan Riihimäen kirjastossa toukokuussa 1990 Vakkuri kuvailee kirjoittamistaan. Hänen kirjansa eivät synny helpolla vaan hän joutui kirjoittamaan ne moneen kertaan. (Riihimäen Sanomat 19.5.1990). Vakkuri kertoo Riihimäen Sanomissa 18.5.1990: ”Jotkut Elämäni Fredan kanssa -kirjan henkilöt ovat todella olleet olemassa, mutta suurin osa on täysin kuvitteellisia.”