Zacharias Cygnaeus

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 9. toukokuuta 2022 kello 11.52 – tehnyt Kaunislehto (keskustelu | muokkaukset)

Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) oli Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra, piispa ja Uno Cygnaeuksen setä. Hänen vanhempansa olivat Porvoon piispa Zacharias ja Helena Dorotea Cygnaeus. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Mariana Matilda Martins ja toinen Margareta Karolina Aemelaeus.

Hämeenlinnan kirkkoherra

Zacharias Cygnaeus valittiin Hämeenlinnan kirkkoherraksi vuonna 1793. Hän toimi myös linnasaarnaajana vuonna 1795 ja sairashuoneen pappina. Vuonna 1803 Cygnaeus sai Vanajan anneksipitäjäkseen, joten hänestä tuli molempien seurakuntien yhteinen kirkkoherra. Häntä pidettiin aikansa etevimpänä kirkonmiehenä, joka pystyi selvittämään tuon ajan seurakuntahallinnon ongelmat. Hämeenlinnan kirkon rakentaminen tapahtui hänen virkakautensa alussa. Vuonna 1777 oli muodostettu maaseurakunta, ja kirkon rakentamiskustannukset oli jaettava tasapuolisesti kaupungin ja maaseudun asukkaiden kanssa. Zacharias Cygnaeus järjesti myös kaupungin köyhäinhoidon erottamalla sen maaseudusta ja vaikuttamalla vuonna 1806 kaupungin oman köyhäinhoito-ohjesäännön syntyyn. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta. Kun köyhempää väestöä taloudellisesti tukenut ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että Hätilän virkatalo liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen. Upseeristo sai pitää palkkansa, mutta jalkaväkimiehistö menetti torppansa ja pienet palkkansa, koska säädyt eivät puolustaneet heitä papistoa lukuun ottamatta. Kuitenkin Keisarillinen manifesti vuonna 1810 määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä. Maaherra Buxhoevden oli hankkimassa Cygnaeukselle mitalia, mutta kirkkoherra pyysi suosionosoituksen suuntaamista kaupunkilaisten hyväksi liittämällä Hätilän kaupunkiin. Maaherra ei voinut suostua pyyntöön, sillä hänen suunnitelmansa koskivat koko maakuntaa. Zacharias Cygnaeus sai Annan 3. luokan ritarimerkin. 

Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille.

Zacharias Cygnaeus puuttui saarnoissaan lastenopetuksen tasoon ja nuorison käyttäytymiseen. Zacharias Cygnaeus nimitettiin vuonna 1807 lääninrovastiksi, mutta hän lähti Hollolan kirkkoherraksi. Vuonna 1819 hänet nimitettiin Porvoon piispaksi ja vuonna 1820 hän siirtyi Pietarin piirikunnan luterilaisten seurakuntien piispaksi ja valtakunnan pääkonsistorin esimieheksi. Viran hän oli saanut keisari Aleksanteri I:ltä, joka arvosti Cygnaeusta.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna 1957

http://goo.gl/nbj8Z