Ero sivun ”Zacharias Cygnaeus” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi. Kun virkaa täytettiin uudelleen vuonna 1807, rovasti Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle.  Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi.
Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi. Kun virkaa täytettiin uudelleen vuonna 1807, rovasti Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle.  Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi.


Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan. Tapaaminen oli vahvistanut hallitsijan suopeaa käsitystä Porvoon piispasta. Sen seurauksena Cygnaeus nimitettiin vuonna 1820 Pietarin konsistoripiirin luterilaisten seurakuntien piispaksi ja samalla hänestä tuli Pietarissa olevan valtakunnan ylikonsistorin esimies. Uudessa virassaan Cygnaeus pyrki kaikin tavoin huolehtimaan hiippakuntansa alueella hajallaan asuvista suomalaisista, jotka olivat enimmäkseen köyhälistöön kuuluvia. Hän kohtasi tehtävässään monia vaikeuksia, jotka hän kuitenkin voitti määrätietoisella ja harkitulla esiintymisellään.
Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan, jolloin Cygnaeus oli juuri nimitetty Porvoon piispapksi. Tapaaminen vahvisti hallitsijan suopeaa käsitystä Cygnaeuksesta.  
 
Sen seurauksena hänet nimitettiin hieman myöhemmin vuonna 1820 Pietarin konsistoripiirin luterilaisten seurakuntien piispaksi ja samalla hänestä tuli Pietarissa olevan valtakunnan ylikonsistorin esimies. Uudessa virassaan Cygnaeus pyrki kaikin tavoin huolehtimaan hiippakuntansa alueella hajallaan asuvista suomalaisista, jotka olivat enimmäkseen köyhälistöön kuuluvia. Hän kohtasi tehtävässään monia vaikeuksia, jotka hän kuitenkin voitti määrätietoisella ja harkitulla esiintymisellään.


== Lähteet  ==
== Lähteet  ==

Versio 9. toukokuuta 2022 kello 12.25

Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) valittiin vuonna 1793 Hämeenlinnan kirkkoherraksi, mutta hän toimi myös linnan ja varuskunnan saarnaajana vuodesta 1795 sekä hospitaalin ja lasaretin saarnaajana vuodesta 1796. Vuonna 1804 hän sai anneksipitäjäkseen Vanajan seurakunnan. Cygnaeus sai rovastin arvon vuonna 1801 ja hän oli vuodesta 1805 lähtien ensin varalääninrovasti sitten vuodesta 1807 lääninrovasti.

Hämeenlinnan kirkkoa alettiin rakentaa samaan aikaan, kun Cygnaeus aloitti tehtäväänsä, mutta ongelmana oli löytää varat kirkon rakennustöiden loppuunviemiseksi. Aleksanteri I oli lopulta se, joka antoi jälkeen jääneen osuuden kirkon rakennuskustannuksista. Zacharias Cygnaeus osallistui myös kaupungin köyhäinhoidon järjestämiseen, jonka toteuttamiseen löytyi kaupungin porvarienkin hyväksymä malli. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta. 

Kun ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että Hätilän virkatalo liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen. Upseeristo sai pitää palkkansa, mutta jalkaväkimiehistö menetti torppansa ja pienet palkkansa, koska talonpoikaissääty, porvaristo ja aateli ei puolustanut heitä säätyvaltiopäivillä. Silti Keisarillinen manifesti vuonna 1810 määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä.

Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille.

Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi. Kun virkaa täytettiin uudelleen vuonna 1807, rovasti Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle. Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi.

Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan, jolloin Cygnaeus oli juuri nimitetty Porvoon piispapksi. Tapaaminen vahvisti hallitsijan suopeaa käsitystä Cygnaeuksesta.

Sen seurauksena hänet nimitettiin hieman myöhemmin vuonna 1820 Pietarin konsistoripiirin luterilaisten seurakuntien piispaksi ja samalla hänestä tuli Pietarissa olevan valtakunnan ylikonsistorin esimies. Uudessa virassaan Cygnaeus pyrki kaikin tavoin huolehtimaan hiippakuntansa alueella hajallaan asuvista suomalaisista, jotka olivat enimmäkseen köyhälistöön kuuluvia. Hän kohtasi tehtävässään monia vaikeuksia, jotka hän kuitenkin voitti määrätietoisella ja harkitulla esiintymisellään.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna 1957

Arno Forsius. Zacharias Cygnaeus (1763—1830) — piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö ([1])