Ero sivun ”Ypäjän kunnankirjasto” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Kuva: Satu Soppela

Ypäjän kunnankirjastoon kuuluvat Perttulantiellä toimiva pääkirjasto sekä Ypäjänkylän lainausasema. Pääkirjaston nykyiset noin 400 neliömetrin tilat on saneerattu vuonna 2009. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu vakituisesti pääkirjaston kaksi työntekijää sekä lainausaseman osa-aikainen työntekijä.

Louna-kirjastot ypäjäläisten käytössä

Ypäjän kunnankirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Louna-kirjastojen kanssa. Louna-kirjastoihin kuuluvat Forssan kaupunginkirjasto sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnankirjastot. Erityisen vahvaa yhteistyö on kirjastojärjestelmän ja aineistonhankinnan osalta. Louna-kirjastoilla on myös monia muita yhteistyömuotoja, kuten esimerkiksi Lukudiplomi koululaisille, kuljetuspalvelu, koulutusta ja virkistystoimintaa henkilökunnalle. Asiakkaan näkökulmasta Louna-kirjastot toimivat kuin yksi iso kirjasto. Asiakas voi yhdellä kirjastokortilla asioida kaikissa Louna-kirjastojen palvelupisteissä, lainata, palauttaa ja varata aineistoa. Louna-kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja maksut.

Palvelut

Kirjaston henkilökunta opastaa tiedonhaussa, aineiston etsinnässä sekä kirjaston käytössä. Mikäli asiakkaan haluamaa aineistoa ei löydy omasta kirjastosta, voidaan se tilata muista Louna-kirjastoista tai kaukolainaksi muualta Suomesta. Kirjastoon voi jättää myös hankintaehdotuksia. Kotiseutukokoelmaan on kerätty pääosin Ypäjää käsittelevää aineistoa sekä ypäjäläisten julkaisemia teoksia. Kotiseutukirjailijoihin voi tutustua internetissä Louna-kirjastojen yhteisesti ylläpitämässä Lounakirjailijat-tietokannassa.

Ypäjän kunnankirjaston kokoelmassa oli vuoden 2011 alussa

  • 23 296 kirjaa
  • 333 nuottia
  • 740 musiikkiäänitettä
  • 329 muuta äänitettä, mm. äänikirjoja
  • 423 videokasettia
  • 90 CD-rom-levyä
  • 563 DVD-levyä


Ypäjän kunnan internet-sivuilla on kirjaston kotisivu, jossa on ilmoitettu kirjaston yhteystiedot, aukioloajat, satutunnit, näyttelyt ja kirjastoon tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Ypäjän kirjasto on myös Facebookissa, missä tiedotetaan kirjaston toiminnan lisäksi kulttuuritoimen tapahtumista. Facebook-sivustolla on kirjaston kuvagalleria, ja sivua pääsee vapaasti selaamaan ilman kirjautumista. Paikkakunnalla ilmestyvässä Ypäjäläinen-lehdessä on niin ikään kirjaston tiedotuspalsta, josta löytyvät kirjastoa koskevat tärkeimmät tiedot.

Kirjastossa järjestetään satutunteja noin kahdesti kuussa maanantaiaamuisin. Näille satutunneille ovat alle kouluikäiset lapset tervetulleita vanhemman tai hoitajan kanssa. Satutuntien aikataulun voi tarkistaa kirjaston verkkosivulta tai Ypäjäläisestä.

Näyttelyt

Kirjaston näyttelytilassa järjestetään joka kuukausi vaihtuva näyttely. Näytteille voi tuoda tauluja, valokuvia, keramiikkaa tai vaikkapa postikortteja. Tilassa voi järjestää myös näyttelyn avajaiset tarjoilun kera. Näyttelytila on maksuton. Näyttelytilaa voi varata kirjastosta.

Historia

Ypäjälle perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1859. Se tunnettiin tuolloin Perttulan lainakirjastona, ja sen perustamiseen vaikuttivat suuresti Jokoisten ja Ypäjän (Perttula) kappeliseurakuntien pastori Erik Napoleon Bonsdorff sekä kartanonhaltija Seth Rönnbäck. Molemmat olivat kansanvalistuksen harrastajia ja kannattivat kirjaston perustamista.

Perttulan lainakirjastossa oli toiminnan alkuvaiheessa 30 nidettä, ja kirjat saatiin lahjoituksina. Kirjoja lainattiin Perttulan seurakunnan jäsenille pientä maksua vastaan. Jos lahjoitti kirjaston ylläpitämiseksi yhden hopearuplan, sai vapaasti käyttää kirjastoa koko loppuikänsä, muutoin maksu oli kymmenen kopeekkaa vuodessa tai kaksi kopeekkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä kantakirjaston hoitajana toimi sen perustaja kartanonhoitaja Seth Rönnbäck, ja kirjasto oli sijoitettu Kartanonkylän Kartanoon. Toiseksi hoitajaksi oli valittu talollisen poika Andres Anton Matinpoika Papali. Toimi oli palkaton.

Kartanon jälkeen kirjasto siirrettiin ensin vanhan kirkon sakaristoon, ja seurakunnan saatua oman papin ja pappilan se sijoitettiin seurakunnan pappilaan. Jonkin aikaa kirjasto toimi Matti Seppälän kodissa, minkä jälkeen vuonna 1894 se siirrettiin Perttulan kansakouluun, pitäjän ensimmäiseen kansakouluun. Siellä se toimi yli 20 vuotta koulun opettajien hoitamana. Kirjasto toimi siis jo 1800-1900 -lukujen vaihteessa nykyisessä kirjastorakennuksessa. Perttulan kansakoulun jälkeen kirjasto toimi Perttulan alakoulussa, Anna Maija Rautasen ja Ida Papalin asunnoissa, ja lopulta se siirrettiin Ypäjän kunnantaloon.

Ypäjällä toimi myös runsaasti kyläkirjastoja, joilla oli omat hoitajat. Kyläkirjastoja perustettiin rinta rinnan kyläkoulujen kanssa, ja jo ennen varsinaista kyläkirjastojärjestelmän perustamista oli Ypäjälle perustettu kirjasto jokaiseen kylään. Suurin kyläkirjastoista oli Ypäjänkylän lukutupa ja kirjasto, joka perustettiin vuonna 1892.

Nykyiseen kirjastotaloon kirjasto muutti vuonna 1982.

Nykyinen kirjastotalo

Ypäjän kirjastotalo on rakennettu alun perin Perttulan kansakouluksi, ja se valmistui vuonna 1894. Kansakoulu oli näyttävä ja komea rakennus, joka herätti kiinnostusta pitäjän ulkopuolellakin. Koulurakennuksen ulkonäköön vaikutti merkittävästi Kartanonkylän kartanon omistaja D. A. Collin, jonka lahjoittamalle maalle koulu rakennettiin.

Rakennuspiirustukset pohjautuivat Kouluylihallituksen ohjeisiin ja mallipiirustuksiin, ja ne laati kartanon kirjanpitäjä, ylioppilas Heikki Liipola. Koulun kustannusarvio oli 16 000 mk, mikä oli tuona aikana todella merkittävä summa, sillä 1890-luvun alkuvuosina kunnan vuotuinen budjetti liikkui 500 - 600 markan summissa.

Tämä Ypäjän ensimmäinen koulurakennus korjattiin perusteellisesti vuonna 1958, minkä jälkeen se toimi kansalaiskouluna. Vuonna 1982 noin puolet rakennuksesta, 232 neliötä, peruskorjattiin kirjastotilaksi, loppu tila jäi peruskoulun käyttöön.

Vuonna 2009 kirjastotalo remontoitiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaan, ja koko rakennus tuli kirjaston käyttöön. Remontin myötä kirjaston pinta-ala kasvoi 400 neliöön, minkä lisäksi yläkerran tiloja voidaan hyödyntää osittain varastona, osittain palaveritiloina tai muussa toiminnassa.

Lisätietoja

Hirsjärvi, Tarmo: Ypäjän kunnan historia : Kunnalliselämä vv. 1876-1926, Forssa 1926.
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, Ypäjä 1978.
Mäkitalo, H. J.: Ypäjän (Perttulan) kantakirjaston 100-vuotishistoriikki, Ypäjä 1960.

Ypäjän kirjaston kotisivut

Ypäjän kirjasto Facebookissa 

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.81113" lon="23.26191">Ypäjän kunnankirjasto, Perttulantie 59, Ypäjä</marker> </widget>