Virala
Virala on kylä Janakkalassa, Hämeenlinna-Helsinki-moottoritien kupeessa. Turenkiin on matkaa n. 7 km ja Hämeenlinnaan n. 12 km.
<widget type="googlemap">
<marker lat="60.913008" lon="24.530225">Virala</marker>
</widget>
Viralan kylä mainitaan jo vuonna 1435. Viralan rälssitalot olivat 1500-luvulla itsenäisiä perintötaloja. Hallintopitäjä jaettiin vuonna 1539 neljänneskuntiin, joita piti olla pitäjässä neljä. Viralan kylän 10 taloa joutui 1585 Harvialan omistajien rälssitaloiksi, ja vuonna 1626 Brita De la Gardie osti ne ostorälssiksi. Talojen tontit sijaitsivat Viralan niemellä kehässä ja talojen lähellä oli pellot.
Myöhemmin 1806–1904 Virala kuului Hakoisten kartanoon. Vanhalle kylätontille perustettiin kartanon talouskeskus 1860-luvulla.
Torppia ruvettiin perustamaan vuonna 1700. Viralan torppia oli Yli-Koveron, Ali-Koveron, Kurjeniemen, Kuuslammen, Suojärven, Alanojan, Kiihamäen, Kanssin, Lönnin, Palsan, Jokelan, Lähdelammen ja Suomelan. 1868 hävitettiin kaikki rälssitalot ja niiden pellot ja niityt otettiin kartanon maiksi.
Viralan kartano ja viina
Kartano sijaitsee Viralanjärven pohjoisrannalla. Kartanon puinen päärakennus on uusittu nykyiseen uusrenessanssiasuunsa 1890-luvulla. Kartanoalueeseen kuuluu joukko 1800-luvun asuinrakennuksia sekä tiilinen tehdasrakennus vuodelta 1914. Päärakennusta ympäröivä puisto on istutettu pääosin 1880-luvulla. Kartanon asuin- ja talousrakennusten lisäksi kartanomiljööseen kuuluu tuotantokäyttöön rakennettuja tiilirakennuksia, kuten viinanpolttimon rakennuksia 1800-luvun lopulta.
Suomen ensimmäisen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien ja Turengin aseman valmistuminen vuonna 1862 loi uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoihin. Viinanpolttimon Viralaan perustivat kartanon omistaja Hans Gustaf Boije, Kytäjän kartanon Constantin Linder ja protokollasihteeri C.A. Ehrnrooth vuonna 1872. Vuonna 1885 toimintaa laajennettiin hiivatehtaalla. Viinan valmistusta jatkettiin vuodesta 1904 Oy Nääs Ab:n toimesta kieltolakiin saakka sekä kieltolain jälkeen vuosina 1932–1942. Myöhemmin on Viralassa harjoitettu myös teknokemiallista teollisuutta sekä herkkusienen viljelyä. Sahatoimintaa on Viralassa ollut vuosina 1882–1930.
Viralan mylly
Viralan jalkamyllystä on tietoa jo 1500-luvun alusta. Siitä käytettiin nimeä Lanankosken mylly. Lanankoski on nykyisin n. kilometrin päässä nykyisestä Viralan myllystä, joka on luultavasti siirretty nykyiselle paikalle n. vuonna 1782, jolloin siihen on saatu suurempi putous ja pato. Nykyään myllystä on jäljellä pelkkä kivijalka.
Viralan koulu
Viralan kansakoulu perustettiin vuonna 1909 ja opetus alkoi vuonna 1910. Kansakoulurakennus valmistui 1912. Alakoulu syntyi 1927 ja 1928 sille rakennettiin oma rakennus. Viralan alakoulu toimi toistakymmentä vuotta Viralan Myllyllä Häggblandin talossa.
Työväentalo ja Viralan Wauhti
Viralan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1908 ja se sai oman talon vuonna 1932. Työväentalolla on erilaisia tapahtumia. Viralan Wauhti perustettiin työväenyhdistyksen jäsenosastoksi vuonna 1932. Se järjesti ja järjestää yhä hiihto-, yleisurheilu- sekä suunnistusmestaruuskilpailuja sekä retkiä.
Kylä nykyään
Viralan kyläsuunnitelman tekeminen käynnistyi osana Hämeen Kylät ry:n kyläkoulutusprojektia vuonna 1998. Kylällä on n. 130 taloutta, joissa asukkaita hiukan alle 400. Ansiotyö on ensisijaisesti talouksien merkittävin tulonlähde. Kylällä on hieman yritystoimintaa. Maatalousyrittäjien määrä on laskenut vuosien aikana, ja nykyään maatalous on monelle enää sivuelinkeino. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on Viralassa vain 5 %. Kylällä toimii koulu, jossa on ala-aste ja esikoulu.
Tärkeinä vaalimiskohteina kylällä pidettään maalaismaisemaa, Viralan raittia ja Viralan myllyn ympäristöä. Kyläyhdistys julkaisee Viralan kylälehteä.