Hyppää sisältöön

Ero sivun ”Viitasammakko” versioiden välillä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
 
Rivi 31: Rivi 31:
 
Pia Herme. Kuuluuko kutupaikoilta pulputusta vai ei? Kaupunki tilasi sammakkoselvityksen ammattilaiselta. Aamuposti 19.4.2021 (Riihimäki)
 
Pia Herme. Kuuluuko kutupaikoilta pulputusta vai ei? Kaupunki tilasi sammakkoselvityksen ammattilaiselta. Aamuposti 19.4.2021 (Riihimäki)
  
Tarja Heikkonen. Peltosaaren kosteikkopolku syntyi yhteistyönnä. Suomen luonnonsuojeluliitto ([https://www.sll.fi/riihimaki/luonnonsuojelullisista-kohteista-ja-paikallisluonnosta/peltosaaren-kosteikkopolku-syntyi-yhteistyona/])
+
Tarja Heikkonen. Peltosaaren kosteikkopolku syntyi yhteistyönä. Suomen luonnonsuojeluliitto ([https://www.sll.fi/riihimaki/luonnonsuojelullisista-kohteista-ja-paikallisluonnosta/peltosaaren-kosteikkopolku-syntyi-yhteistyona/])
  
 
[[category:Kaupunkieläimet]]
 
[[category:Kaupunkieläimet]]

Nykyinen versio 26. huhtikuuta 2021 kello 09.49

Sammakon kutu on yksi kevään merkeistä ja sitä löytyy pienistä kosteikoista melkein missä tahansa kaupunkialueellakin. Tavallisen ruskosammakon lisäksi kutu voi kuulua viitasammakolle, joka on nykyään harvinainen - ja siksi se on suojeltu niin kuin itseasiassa kaikki sammakot. Viitasammakko kuitenkin kuuluu liito-oravan tapaan EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin, joiden lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on automaattisesti kielletty.

Alueilla jossa viitasammakkoa esiintyy ei saa esimerkiksi rakentaa. Hämeenlinnassa viitasammakoita on eri puolilla kaupunkikeskustaa. Esimerkiksi Kantolanniemen–Luukkaanlahden alueella ja Varikonniemellä kaikki viitasammakolle sopivat luhtarannat tulee lain ja luontodirektiivin mukaan rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle.

Tunnetussa kosteikkopuistossa Peltosaaressa Riihimäellä on vielä paikkapaikoin viitasammakkoja, mutta tänä keväänä (2021) niiden olemassaolo saattaa olla uhattuna. Kaupunki ajoi talven aikana lunta sammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen päälle, eikä ole varmaa selvisivätkö ne koettelemuksesta. Luontoharrastajat odottavatkin nyt toiveikkaana alkaako veden alta kuulua kohta pulputusta, mikä on merkki siitä, että viitasammakot ovat saapuneet.

Viitasammakko (Rana Arvalis) on saman muotoinen ja oloinen kuin ruskosammakko myös väritykseltään. Selän väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja kellertävään. Joskus se on yksivärinen, mutta selässä voi olla tummia laikkuja. Kyljissä ja selässä on usein pitkittäisjuovia. Vatsapuoli on tasaisen vaalea.

Verrattua ruskosammakkoon viitasammakon kuono on terävä, kooltaan se on pienempi (6-7 cm) ja vatsan väritys on tasainen. Parhaiten viitasammakko kuitenkin tunnistetaan pulputtavasta äänestään. Se ääntelee lähinnä öisin. Kaukaa ääni kuulostaa koiran haukunnalta.

Lähteitä

Viitasammakko. Wikipedia ([1])

Viitasammakko - Rana arvalis. Laji.fi ([2])

Viitasammakko. Sammakkolampi.fi ([3]) (Ääni)

Joonas Gustafsson. Viitasammakko on salaperäinen pulputtaja. Suomen luonto 4 / 2013 ([4])

Hämeenlinnan kuuden asemakaava-alueen viitasammakkoselvitys vuonna 2013. Faunatica Oy 2013 ([5])

Heikki Rönty. Viitasammakko voitti kaivoskiistan Paltamossa. Yle Uutiset 8.10.2013 ([6])

Arto Loukasmäki. Viitasammakko on vieras haukkuja. Yle Uutiset 10.10.2013 ([7])

KHO: Viitasammakon kutupaikkaa ei saa ruopata. Turun Sanomat 21.11.2016 (STT) ([8])

Terhi Collin. Viitasammakko jäi lumikasojen alle. Aamuposti 16.4.2021

Pia Herme. Kuuluuko kutupaikoilta pulputusta vai ei? Kaupunki tilasi sammakkoselvityksen ammattilaiselta. Aamuposti 19.4.2021 (Riihimäki)

Tarja Heikkonen. Peltosaaren kosteikkopolku syntyi yhteistyönä. Suomen luonnonsuojeluliitto ([9])