Hyppää sisältöön

Valkohäntäkauris (Valkohäntäpeura)

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 14. toukokuuta 2021 kello 07.02 – tehnyt Kaunislehto (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa:valikkoon, hakuun

Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), jota kutsutaan yleisesti valkohäntäpeuraksi, on USA:n Minnesotasta 1930-luvulla Suomeen riistaeläimeksi tuotu vieraslaji, joka on levinnyt laajalle mm. Kanta-Hämeessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauriskanta on kasvanut räjähdysmäisesti, eivätkä metsästäjät ole saaneet pidettyä sitä kurissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut kannan olevan tällä hetkellä noin 125 000 yksilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna, mihin on vaikuttanut mm. metsästäjien masinoima liian tehokas talviruokinta. Kun kauriiden metsästys vuonna 1962 aloitettiin, niitä oli tuhat yksilöä lähinnä Laukon kartanon mailla.

Valkohäntäkauris on hirveä pienempi, mutta metsäkaurista suurempi. Täysikasvuisen sarvekkaan uroksen säkäkorkeus on noin metrin ja painoa sillä on yli sata kiloa. Naaraat ovat selvästi pienempiä.

Valkohäntäkauriista on paljon monenlaista haittaa metsissä, pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa, missä ne syövät mm. puuntaimia, viljaa ja kasviksia. Suurimman ongelman ne kuitenkin aiheuttavat liikenteessä, sillä suuri osa kaikista liikenneturmista on näiden kauriiden aiheuttamia. Paikoin autot verottavat kauriskantoja yhtä paljon kuin metsästäjät. Vuonna 2020 Kanta-Hämeen teillä kuoli 920 valkohäntäkaurista. Samaan aikaan sattui vain 56 hirvikolaria.

Lähteitä

Valkohäntäpeura. Wikipedia ([1])

Tuomas Kukko & Jyrki Pusenius. Valkohäntäpeurakanta talvella 2019 – 2020. Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta ja kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmästä. Julkaistu Riistahavainnot.fi -palvelussa 27.3.2020 ([2])

Hirvieläinonnettomuudet kartalla. Riistakeskus 2017-2020 ([3])

Tapio Enlund. Uusi ennätys valkohäntäpeurojen pyyntilupiin Hämeessä – hirven kaatoluvat vähentyivät. Yle Uutiset 21.7.2020 ([4])

Valkohäntäpeurakanta jatkanut kasvuaan. Helsingin Sanomat 20.3.2021

Mari Pihlajaniemi. Valkohäntäpeuran lisääntyminen näkyy teillä. Helsingin Sanomat / Tiede 31.3.2021

Metsästäjät keskittyvät hirvi- ja peurakannan hallintaan. Aamuposti 25.4.2021

Erno Aholammi. Kansallispuisto ja hirvieläinkolarit. Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021 (metsästäjä)

Atte Korhola. Kansallispuiston valmistelu perustuu faktoihin (vastaus Aholammille). Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021

Susanna Kortström. Aita ei ehkä ole syynä sorkkaeläinongelmaan. Lopen lehti 13.5.2021