Valkeakosken naiskomppanian hauta

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 18. marraskuuta 2011 kello 13.50 – tehnyt Omv (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Vuoden 1918 tapahtumiin liittyvään Alvettulan sillan ylitykseen sekä Hauhon kirkonkylän ja Syrjäntaan taisteluihin osallistui Valkeakosken naiskomppania. Se koostui kolmestakymmenestäkuudesta iältään 15 - 23 -vuotiaasta naisesta. Naiset osoittautuivat muita hurjapäisemmiksi ja rohkeammiksi. Kirkonkylän taistelujen jälkeen naiskomppania siirtyi Ruskeamullanharjulle, minne he rakensivat puolustusasemia saksalaisia vastaan. Vihollisia ei kuitenkaan tullut sinnepäin, joten he jatkoivat matkaa Syrjäntaakse. Syrjäntaan taistelujen jälkeen, 30. huhtikuuta, punaisten kuljettua Syrjäntaan kylän läpi pitkin Lahdentietä kohti Lammia ja Lahtea, Valkeakosken naiskomppania jäi saksalaisten vangiksi. Heidät luovutettiin valkoisille, jotka veivät heidät Tuuloksesta Luopioisiin menevälle tielle. Naisia pidettiin yö Juttilan kylässä Suomaan ladossa. Seuraavana aamuna heidät marssitettiin kuuden kilometrin päähän Mustilan kylään, suon reunaan. Siellä heidät pantiin kaivamaan oma hautansa – kaikki 36 naisvankia ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä vappuaamuna kello viisi.

Kuva Jouni Lehtonen

Valkeakosken työväenjärjestöt pystyttivät haudalle muistokiven vuonna 1968 Aarre Sallisen aloitteesta. Paljastustilaisuudessa esiintyi mm. Valkeakosken soittokunta ja Työväenopiston naiskuoro. Paljastuspuheen piti kansanedustaja Kauko Tamminen. Muistomerkissä on teksti: ”Kunnioittaakseen niiden 36:n 15 - 23 -vuotiaan valkeakoskelaisen työläisnaisen muistoa, jotka tällä paikalla surmattiin 1.5.1918 Pystyttivät Valkeakosken työväenjärjestöt tämän muistomerkin.”

Aarre Sallisen mukaan teloitettujen naiskaartilaisten määrä oli todellisuudessa 18. Luku 36 on tullut kansan puheiden perusteella, ja siihen mahtuu myös muualla kuolleet valkeakoskelaiset punakaartilaiset naiset sekä kuumeen takia Syrjäntaan taistelusta ja pidätyksestä pelastunut Martta Koivisto -niminen punakaartilainen.

Muistomerkki on osa Hauhon 1918 kulttuuripolkua


Ulla Tupala: Kapina. Vuoden 1918 tapahtumia Hauhon alueella. (Moniste) Hauho-Seura ry 2006.

Paha maisema. Jouni Kemppainen ja Pekka Elomaa. Hämeenlinna 2007. ISBN 978-952-5557-18-3