Ero sivun ”Unikonlinna” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
(linkit) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Unikonlinna on yksi Hämeen linnavuorista. Se sijaitsee [[Janakkala|Janakkalassa]] Rehakan kylässä. Unikonlinnan laella säilynyt kivivalli on tulkittu linnoituksen varustukseksi. Unikonlinna on todennäköisesti ollut pakanuuden aikainen pakolinna, kuten muutkin Suomen noin sadasta muinaislinnasta. Unikonlinna on pystytetty rautakaudella, noin vuoden 800 vaiheilla.<br><br>Unikonlinnasta kertoi ensimmäisen kerran Johannes Kristerinpoika Velinus, joka oli Janakkalan kirkkoherrana vuosina 1670–1680: ”Unikonlinnassa näkyy vuorelle suuria kiviä ympäriinsä asetettuina, niin kuin linna (Skantz) on ollut. Jättiläiset ovat muinoin siellä keskenään tapelleet."<br><br>Tarkan kuvauksen antoi Axel O. Heikel vuonna 1878 teoksessaan Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa: ”Kuudennen ja viimeisen muinaislinnan, josta olen Hauhon kihlakunnassa saanut tietoa, tapaamme Janakkalassa. Unikkolinna muistuttaa enimmin Laurin kalliosta Tuuloksessa. Sen jotensakin tasaista ja noin 150 neliökyynärää sisältävää alaa rajoittaa ainoastaan kahdelta sivulta äkkijyrkänteet. Toinen kahdesta muusta puolesta vieruu tasaisesti maantietä vastaan, joka Hämeenlinnasta tullen kulkee 21 virstan päästä tästä ohitse Tammisaarelle päin. toinen vastapuoli on epätasainen ja vähän rotkoinen. Täällä rotkoissa tahi muuten matalammissa paikoissa nähdään vähäpätöisiä aitauksia päätä pienemmistä kivistä. Suurempi, vastaiselta puolelta maantietä löytyvä, nyrkin ja päänkokoisista mutta myös suuremmistakin kivistä tehty aita päättyy toisessa päässä suurella kivellä, josta sylen matkan päässä on toinen suuri kivi, jonka takana ei kuitenkaan enää näy vallia. ”Portti” onkin kokonaan toisella puolella, jossa äkkijyrkkyys pian alkaa sivulla, jonka tähden kiviaitaa siinä ei missään tapauksessa ole tarvittukaan. Kivivallia alempana pitkin kaltevaa vuorenrinnettä löytyy suuria kiviä siellä täällä, joten tämä niin sanoakseni linnan rintapuoli, näyttää hyvin jyllätyltä.”<br><br>Heikel kertoo myös, kuinka ”Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eräs vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijärkäleitten välitse voidaan kiivetä linnan päälle, ja jota kutsutaan ”pirun pesäksi”. Siellä käy luonnollisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun pari miestä kävi sieltä ”aarteita” hakemassa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti hengityksellään sen sammutti!” <br> | Unikonlinna on yksi Hämeen linnavuorista. Se sijaitsee [[Janakkala|Janakkalassa]] Rehakan kylässä. Unikonlinnan laella säilynyt kivivalli on tulkittu linnoituksen varustukseksi. Unikonlinna on todennäköisesti ollut pakanuuden aikainen pakolinna, kuten muutkin Suomen noin sadasta muinaislinnasta. Unikonlinna on pystytetty rautakaudella, noin vuoden 800 vaiheilla.<br><br>Unikonlinnasta kertoi ensimmäisen kerran Johannes Kristerinpoika Velinus, joka oli Janakkalan kirkkoherrana vuosina 1670–1680: ”Unikonlinnassa näkyy vuorelle suuria kiviä ympäriinsä asetettuina, niin kuin linna (Skantz) on ollut. Jättiläiset ovat muinoin siellä keskenään tapelleet."<br><br>Tarkan kuvauksen antoi Axel O. Heikel vuonna 1878 teoksessaan Kertomus muinaisjäännöksistä [[Hauhon kihlakunta|Hauhon kihlakunnassa]]: ”Kuudennen ja viimeisen muinaislinnan, josta olen [[Hauhon kihlakunta|Hauhon kihlakunnassa]] saanut tietoa, tapaamme Janakkalassa. Unikkolinna muistuttaa enimmin Laurin kalliosta Tuuloksessa. Sen jotensakin tasaista ja noin 150 neliökyynärää sisältävää alaa rajoittaa ainoastaan kahdelta sivulta äkkijyrkänteet. Toinen kahdesta muusta puolesta vieruu tasaisesti maantietä vastaan, joka Hämeenlinnasta tullen kulkee 21 virstan päästä tästä ohitse Tammisaarelle päin. toinen vastapuoli on epätasainen ja vähän rotkoinen. Täällä rotkoissa tahi muuten matalammissa paikoissa nähdään vähäpätöisiä aitauksia päätä pienemmistä kivistä. Suurempi, vastaiselta puolelta maantietä löytyvä, nyrkin ja päänkokoisista mutta myös suuremmistakin kivistä tehty aita päättyy toisessa päässä suurella kivellä, josta sylen matkan päässä on toinen suuri kivi, jonka takana ei kuitenkaan enää näy vallia. ”Portti” onkin kokonaan toisella puolella, jossa äkkijyrkkyys pian alkaa sivulla, jonka tähden kiviaitaa siinä ei missään tapauksessa ole tarvittukaan. Kivivallia alempana pitkin kaltevaa vuorenrinnettä löytyy suuria kiviä siellä täällä, joten tämä niin sanoakseni linnan rintapuoli, näyttää hyvin jyllätyltä.”<br><br>Heikel kertoo myös, kuinka ”Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eräs vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijärkäleitten välitse voidaan kiivetä linnan päälle, ja jota kutsutaan ”pirun pesäksi”. Siellä käy luonnollisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun pari miestä kävi sieltä ”aarteita” hakemassa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti hengityksellään sen sammutti!” <br> | ||
==== Lähteet<br> ==== | ==== Lähteet<br> ==== | ||
Versio 30. kesäkuuta 2015 kello 02.51
Unikonlinna on yksi Hämeen linnavuorista. Se sijaitsee Janakkalassa Rehakan kylässä. Unikonlinnan laella säilynyt kivivalli on tulkittu linnoituksen varustukseksi. Unikonlinna on todennäköisesti ollut pakanuuden aikainen pakolinna, kuten muutkin Suomen noin sadasta muinaislinnasta. Unikonlinna on pystytetty rautakaudella, noin vuoden 800 vaiheilla.
Unikonlinnasta kertoi ensimmäisen kerran Johannes Kristerinpoika Velinus, joka oli Janakkalan kirkkoherrana vuosina 1670–1680: ”Unikonlinnassa näkyy vuorelle suuria kiviä ympäriinsä asetettuina, niin kuin linna (Skantz) on ollut. Jättiläiset ovat muinoin siellä keskenään tapelleet."
Tarkan kuvauksen antoi Axel O. Heikel vuonna 1878 teoksessaan Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa: ”Kuudennen ja viimeisen muinaislinnan, josta olen Hauhon kihlakunnassa saanut tietoa, tapaamme Janakkalassa. Unikkolinna muistuttaa enimmin Laurin kalliosta Tuuloksessa. Sen jotensakin tasaista ja noin 150 neliökyynärää sisältävää alaa rajoittaa ainoastaan kahdelta sivulta äkkijyrkänteet. Toinen kahdesta muusta puolesta vieruu tasaisesti maantietä vastaan, joka Hämeenlinnasta tullen kulkee 21 virstan päästä tästä ohitse Tammisaarelle päin. toinen vastapuoli on epätasainen ja vähän rotkoinen. Täällä rotkoissa tahi muuten matalammissa paikoissa nähdään vähäpätöisiä aitauksia päätä pienemmistä kivistä. Suurempi, vastaiselta puolelta maantietä löytyvä, nyrkin ja päänkokoisista mutta myös suuremmistakin kivistä tehty aita päättyy toisessa päässä suurella kivellä, josta sylen matkan päässä on toinen suuri kivi, jonka takana ei kuitenkaan enää näy vallia. ”Portti” onkin kokonaan toisella puolella, jossa äkkijyrkkyys pian alkaa sivulla, jonka tähden kiviaitaa siinä ei missään tapauksessa ole tarvittukaan. Kivivallia alempana pitkin kaltevaa vuorenrinnettä löytyy suuria kiviä siellä täällä, joten tämä niin sanoakseni linnan rintapuoli, näyttää hyvin jyllätyltä.”
Heikel kertoo myös, kuinka ”Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eräs vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijärkäleitten välitse voidaan kiivetä linnan päälle, ja jota kutsutaan ”pirun pesäksi”. Siellä käy luonnollisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun pari miestä kävi sieltä ”aarteita” hakemassa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti hengityksellään sen sammutti!”
Lähteet
Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. [Janakkala]: Janakkalan kunta, 1976. ISBN 951-99089-1-9 (sid.)
Heikel, Axel O.: Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa. [Helsingfors]: Finska vetenskaps-societeten, 1878. (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481 ; 29)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Unikonlinna