Toivo Jalli

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 16. joulukuuta 2013 kello 15.11 – tehnyt imported>Mtaavila

(s. 1947)


Padasjoella syntynyt ja siellä nykyäänkin asuva Toivo Jalli on käynyt kansa-kansalaiskoulun (1954-62), ammattikoulun Helsingissä (1962-66) ja teknillisen koulun Raumalla (1971-73).
Toivo Jalli on työskennellyt metsätyömiehenä (1960-62), konepajatyöläisenä (1962-71), koneteknikkona (1973-76) sekä kaatopaikanhoitajana (1989-92).
Hän harrastaa kirjoittamista.

"Omaperäistä, erinomaista. Päättymätön, pääsemätön", Toivo Jalli kuvailee tietään kirjailijaksi. 
Päijät-Häme ja päijäthämäläisyys heijastuu hänen tuotannossaan "kaikki kaikessa".

Tuotanto

Romaanit

Muista musta valkea: kehitysromaani, 2007. == ==

Kokoelmat

Nuijamiehestä nuijasotaan: kulttuuriesseitä, eli tai, Jaarlin saagan mukainen maakeskinen esitys päijät-hämäytetyn Suomen kehityksen historiasta, 2000.

Aleksis Kiven verhottu alho: näyteosoitelma, 2004.

Kirjallista I. 2005. 

Historiallista I. 2005. 

Ajallista I. 2005.

Näytelmät ja kuunnelmat 

Kurjille kuolema, 1997.

Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat

Maakesken Mannberg sukuineen, 1997.

Eri Virma: erinomainen sukunta: ratsusotilaan suku Padasjoen pitäjästä, 2001.

Ruskean liemen suku: Padasjoen Nyystölän Ruukarista, 2003.

Sepitetty suku maan keskellä, 2005.

Kalma koukkaa kahtia: 1918-sota Päijänteen länsirintamalla, 2007.

Kansallisrunoilija Virtanen, 2007.

Osallistuminen antologioihin

Ryhmä 78. Tammi 1978.

Novelleja. Salpausselän kirjailijat 1990.

Muu tuotanto

runsaasti lehtikirjoituksia mm. Parnasso, Padasjoen Sanomat ja Päijät-Häme

Tekstinäyte

Kohtalo

Tämähän on kuolemata kamalampi. Aatus hämmästyy, koska elinkauttani taakseni katsahtelen, enkä tiedä, miksi synnyin tänne ja ken mun synnytti, en tiedä. Kaikki sekoitus on ja hirveä yö!

Näin kirjoitti itse Aleksis Kivi 25 vuotiaana "Kullervona"

Väitetään Aleksis Kiven olevan Suomen tutkituin henkilö ja hänestä kirjoitetun noin tuhannen kirjaa.
Jos se on totta, ovat tiedot hämmästyttävän vähäiset eli tutkimukset kopiointia.
Nykyajan jumala internettikin esittää vain kultaisena vasikkana häntä.
Enemmän legendaa kuin totta, koska Aleksista pian kuolemansa jälkeen tehtiin kanonisoitu pyhimys.
Kansalliskirjailijan tarua on työläs muuttaa. Kukapa järkevä tahtoisi tuomittavaksi kerettiläisenä.
Tuon kirjavuoren varjoon jää koko Aleksin tuotanto - kootut teoksensa mahtuvat puolen tusinan tavanomaisen kirjan raameihin.
Ammattikirjailijalta se on vähän parinkymmenen vuoden työskentelyn tuotteena. Määrällisesti ja laadullisestikin monet nykyiset harrastajakirjoittajat pääsevät samaan, joten mahdollisista tulevista kansalliskirjailijoista ei ole pulaa. Harva tulee saamaan mainetta ja kunniaa Aleksin tavoin...

Aleksis Kiven verhottu alho, 2004.

Lisätietoa kirjailijasta Internetissä

Virmailan rusthollin sukuyhdistys