Ero sivun ”Tapio Tuomela” versioiden välillä
imported>Mtaavila (Ak: Uusi sivu: Kuusamossa 1958 syntynyt Tapio Tuomela on pianistina ja orkesterinjohtajanakin toiminut monipuolinen konserttimusiikin säveltäjä. Lahdessa hän asui kouluvuotensa eli syksystä ...) |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kuusamossa 1958 syntynyt Tapio Tuomela on pianistina ja orkesterinjohtajanakin toiminut monipuolinen konserttimusiikin säveltäjä. Lahdessa hän asui kouluvuotensa eli syksystä 1965 kevääseen 1977; nykyään hän asuu Helsingissä. | [[Tiedosto:Tuomela.jpg|kehys|Tapio Tuomela]] | ||
<br> | |||
Kuusamossa 1958 syntynyt '''Tapio Tuomela''' on pianistina ja orkesterinjohtajanakin toiminut monipuolinen konserttimusiikin säveltäjä. Lahdessa hän asui kouluvuotensa eli syksystä 1965 kevääseen 1977; nykyään hän asuu Helsingissä. | |||
Tuomela suoritti diplomitutkinnot pianonsoitossa ja orkesterinjohdossa minkä jälkeen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa 1985-88 ja 1992-93 opettajinaan Magnus Lindberg, Eero Hämeenniemi ja Paavo Heininen. Hänelle ovat tuttuja myös New Yorkin Eastman School of Music ja Berliinin Taidekorkeakoulu. Lisäksi hän on osallistunut mm. Witold Lutoslawskin sävellyskurssille. | Tuomela suoritti diplomitutkinnot pianonsoitossa ja orkesterinjohdossa minkä jälkeen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa 1985-88 ja 1992-93 opettajinaan '''Magnus Lindberg''', '''Eero Hämeenniemi''' ja '''Paavo Heininen'''. Hänelle ovat tuttuja myös New Yorkin Eastman School of Music ja Berliinin Taidekorkeakoulu. Lisäksi hän on osallistunut mm. '''Witold Lutoslawskin''' sävellyskurssille. | ||
Tuomelan ura musiikissa alkoi konserttilavojen puolelta. Hän on soittanut pianosolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin iltapäiväkonserteissa ja johtanut Suomen Kansallisoopperassa ja –baletissa, Sibelius-Akatemian Musiikkiteatterissa, Vaasan Oopperassa sekä useita kaupunginorkestereita ja nykymusiikkiyhtyeitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Oman musiikkinsa lisäksi Tuomela on levyttänyt mm. Kaija Saariahon ja Jean Sibeliuksen musiikkia. | Tuomelan ura musiikissa alkoi konserttilavojen puolelta. Hän on soittanut pianosolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin iltapäiväkonserteissa ja johtanut Suomen Kansallisoopperassa ja –baletissa, Sibelius-Akatemian Musiikkiteatterissa, Vaasan Oopperassa sekä useita kaupunginorkestereita ja nykymusiikkiyhtyeitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Oman musiikkinsa lisäksi Tuomela on levyttänyt mm. '''Kaija Saariahon''' ja '''Jean Sibeliuksen''' musiikkia. | ||
”Merkittävän alkusysäyksen musiikkiin antoivat Lahden musiikkiluokilla koetut elämykset ja Kodaly-metodin kokeiluryhmä Musiikkiopistossa. Tieni ammattimaiseksi musiikin tekijäksi ei ollut silti itsestään selvä: muutkin asiat kiinnostivat. Opiskelin puolet fysiikan cum laudesta, mutta säveltämisen tultua kuvioihin musiikki vei mukanaan. 90-luvun alusta säveltäminen on ollut päätyö siinä määrin, että olen käytännössä säveltänyt pelkästään tilausteoksia. ” | ”Merkittävän alkusysäyksen musiikkiin antoivat Lahden musiikkiluokilla koetut elämykset ja Kodaly-metodin kokeiluryhmä Musiikkiopistossa. Tieni ammattimaiseksi musiikin tekijäksi ei ollut silti itsestään selvä: muutkin asiat kiinnostivat. Opiskelin puolet fysiikan cum laudesta, mutta säveltämisen tultua kuvioihin musiikki vei mukanaan. 90-luvun alusta säveltäminen on ollut päätyö siinä määrin, että olen käytännössä säveltänyt pelkästään tilausteoksia. ” | ||
Sävellystuotanto ulottuu oopperasta sooloteoksiin ja kuoromusiikkiin. Ooppera Äidit ja tyttäret, jonka libreton kirjoitti Paavo Haavikko Kalevalaa mukaillen, oli ehdolla Pohjoismaiden Neuvoston Kulttuuripalkinnon saajaksi 2004. Neljä vuotta aiemmin kamariooppera Korvan tarina oli uuden Oopperatalon Alminsalin ensimmäinen uusi produktio. Orkesteriteos Aikamme Finlandia voitti Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlasävellyskilpailun 1987 ja ensimmäinen sinfonia sijoittui toiseksi viisi vuotta myöhemmin vastaavassa kilpailussa. Toinen sinfonia valmistui vuonna 2005. | Sävellystuotanto ulottuu oopperasta sooloteoksiin ja kuoromusiikkiin. Ooppera ''Äidit ja tyttäret'', jonka libreton kirjoitti '''Paavo Haavikko''' ''Kalevalaa'' mukaillen, oli ehdolla Pohjoismaiden Neuvoston Kulttuuripalkinnon saajaksi 2004. Neljä vuotta aiemmin kamariooppera Korvan tarina oli uuden Oopperatalon Alminsalin ensimmäinen uusi produktio. Orkesteriteos ''Aikamme Finlandia'' voitti Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlasävellyskilpailun 1987 ja ensimmäinen sinfonia sijoittui toiseksi viisi vuotta myöhemmin vastaavassa kilpailussa. Toinen sinfonia valmistui vuonna 2005. | ||
Kamarimusiikkia Tuomela on säveltänyt monenlaisille kokoonpanoille, mm. kanteleelle ja harpulle (Kangastus), viidelle lyömäsoittimelle (PULS) sekä alttosaksofonille ja pianolle (Pilke 1). Sooloteoksia on niin pianolle, sellolle, viululle, kanteleelle kuin haitarillekin. Laulu- ja kuoromusiikin teksteiksi Tuomela on valinnut mm. Lassi Nummen, A. A. Milnen, Kantelettaren ja Kalevalan runoja sekä kirjoittanut niitä itse. Kalevalan tekstiin sävelletty Rondino vuodelta 1997 voitti Lahden kaupungin järjestämän kuorosävellyskilpailun. | Kamarimusiikkia Tuomela on säveltänyt monenlaisille kokoonpanoille, mm. kanteleelle ja harpulle (Kangastus), viidelle lyömäsoittimelle (PULS) sekä alttosaksofonille ja pianolle (Pilke 1). Sooloteoksia on niin pianolle, sellolle, viululle, kanteleelle kuin haitarillekin. Laulu- ja kuoromusiikin teksteiksi Tuomela on valinnut mm. '''Lassi Nummen''', '''A. A. Milnen''', ''Kantelettaren'' ja ''Kalevalan'' runoja sekä kirjoittanut niitä itse. Kalevalan tekstiin sävelletty ''Rondino'' vuodelta 1997 voitti Lahden kaupungin järjestämän kuorosävellyskilpailun. | ||
”Tyyliäni on joskus kuvattu sanoilla ?Modernist with a human face?. Itse olen sanonut: ?Musiikkini on kyllin kaunista ilman kolmisointujakin?.” Säveltäjä harrastaa kieliä sekä hiihtoa ja kalastusta: ”luonto – olkoon pohjoissuomalainen tai päijäthämäläinen, on aina tarjonnut minulle paikan akkujen lataamiseen.” | ”Tyyliäni on joskus kuvattu sanoilla ?Modernist with a human face?. Itse olen sanonut: ?Musiikkini on kyllin kaunista ilman kolmisointujakin?.” Säveltäjä harrastaa kieliä sekä hiihtoa ja kalastusta: ”luonto – olkoon pohjoissuomalainen tai päijäthämäläinen, on aina tarjonnut minulle paikan akkujen lataamiseen.” | ||
| Rivi 15: | Rivi 17: | ||
== Luettelo julkaistuista teoksista == | == Luettelo julkaistuista teoksista == | ||
=== Äidit ja tyttäret -oopperan pianopartituuri ja äänite: (Musikado) === | |||
=== JASE:n Tuomela Composer's Portrait -levyllä ovat seuraavat Fennica-Gehrmanin partituurit=== | |||
*Jokk (orkesteri) | |||
*Pendulum (vc) | |||
*Aufschwung (guit., fl) | |||
*The Escape Ladder (kam.ork,) (Myös Ondinen SuomenSäveltäjät-juhlalevyllä 1995) | |||
*Herzstück kuoro (partituuri SULASOL) | |||
*Kangastus (Mirage) (2 kanteletta) | |||
*Feux follets (FIMIC; Matti Rantasen levyllä) | |||
*Kuura (FIMIC; Elisa Kerolan levyllä) | |||
*Quintet (JASE; JASE:n juhlalevyllä) | |||
*Lamento (SMOL:n levyllä, score painettu SMOL:n sarjassa) | |||
Levyttämättä, partituurit Fennica-Gehrmanilla | === Levyttämättä, partituurit Fennica-Gehrmanilla === | ||
*Mosaic (piano solo) | |||
*Spiral (vl solo) | |||
*Quintet 2 "Pierrot" | |||
*Lemminkäinen (ork) | |||
*Nordan (ork.) | |||
*Lamentation, Lamentation 2 (sopr., kam.ork) | |||
*Juoigga (baryt, jousitrio, pf) | |||
*Organ Mass | |||
*Sinfonia no 2 | |||
Levyttämättä, partituuri FIMIC | ===Levyttämättä, partituuri FIMIC=== | ||
*Pilke 1 (sax, pf) | |||
*Pyrähdys (acc, vc) ja Pyrähdys 2 (acc, cl, vc) (FIMIC) | |||
*Spiral 2 ja 2b (guitar solo) | |||
SULASOL:ista ilmestyy pian ainakin viisi suurehkoa kuoroteosta: | SULASOL:ista ilmestyy pian ainakin viisi suurehkoa kuoroteosta: | ||
| Rivi 50: | Rivi 52: | ||
*[http://webusers.siba.fi/~ttuomela/koti.htm Tapio Tuomelan kotisivut] | *[http://webusers.siba.fi/~ttuomela/koti.htm Tapio Tuomelan kotisivut] | ||
[[Luokka:Säveltäjät|Tuomela, Tapio]] | |||
Versio 17. tammikuuta 2014 kello 17.26
Kuusamossa 1958 syntynyt Tapio Tuomela on pianistina ja orkesterinjohtajanakin toiminut monipuolinen konserttimusiikin säveltäjä. Lahdessa hän asui kouluvuotensa eli syksystä 1965 kevääseen 1977; nykyään hän asuu Helsingissä.
Tuomela suoritti diplomitutkinnot pianonsoitossa ja orkesterinjohdossa minkä jälkeen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa 1985-88 ja 1992-93 opettajinaan Magnus Lindberg, Eero Hämeenniemi ja Paavo Heininen. Hänelle ovat tuttuja myös New Yorkin Eastman School of Music ja Berliinin Taidekorkeakoulu. Lisäksi hän on osallistunut mm. Witold Lutoslawskin sävellyskurssille.
Tuomelan ura musiikissa alkoi konserttilavojen puolelta. Hän on soittanut pianosolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin iltapäiväkonserteissa ja johtanut Suomen Kansallisoopperassa ja –baletissa, Sibelius-Akatemian Musiikkiteatterissa, Vaasan Oopperassa sekä useita kaupunginorkestereita ja nykymusiikkiyhtyeitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Oman musiikkinsa lisäksi Tuomela on levyttänyt mm. Kaija Saariahon ja Jean Sibeliuksen musiikkia.
”Merkittävän alkusysäyksen musiikkiin antoivat Lahden musiikkiluokilla koetut elämykset ja Kodaly-metodin kokeiluryhmä Musiikkiopistossa. Tieni ammattimaiseksi musiikin tekijäksi ei ollut silti itsestään selvä: muutkin asiat kiinnostivat. Opiskelin puolet fysiikan cum laudesta, mutta säveltämisen tultua kuvioihin musiikki vei mukanaan. 90-luvun alusta säveltäminen on ollut päätyö siinä määrin, että olen käytännössä säveltänyt pelkästään tilausteoksia. ”
Sävellystuotanto ulottuu oopperasta sooloteoksiin ja kuoromusiikkiin. Ooppera Äidit ja tyttäret, jonka libreton kirjoitti Paavo Haavikko Kalevalaa mukaillen, oli ehdolla Pohjoismaiden Neuvoston Kulttuuripalkinnon saajaksi 2004. Neljä vuotta aiemmin kamariooppera Korvan tarina oli uuden Oopperatalon Alminsalin ensimmäinen uusi produktio. Orkesteriteos Aikamme Finlandia voitti Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlasävellyskilpailun 1987 ja ensimmäinen sinfonia sijoittui toiseksi viisi vuotta myöhemmin vastaavassa kilpailussa. Toinen sinfonia valmistui vuonna 2005.
Kamarimusiikkia Tuomela on säveltänyt monenlaisille kokoonpanoille, mm. kanteleelle ja harpulle (Kangastus), viidelle lyömäsoittimelle (PULS) sekä alttosaksofonille ja pianolle (Pilke 1). Sooloteoksia on niin pianolle, sellolle, viululle, kanteleelle kuin haitarillekin. Laulu- ja kuoromusiikin teksteiksi Tuomela on valinnut mm. Lassi Nummen, A. A. Milnen, Kantelettaren ja Kalevalan runoja sekä kirjoittanut niitä itse. Kalevalan tekstiin sävelletty Rondino vuodelta 1997 voitti Lahden kaupungin järjestämän kuorosävellyskilpailun.
”Tyyliäni on joskus kuvattu sanoilla ?Modernist with a human face?. Itse olen sanonut: ?Musiikkini on kyllin kaunista ilman kolmisointujakin?.” Säveltäjä harrastaa kieliä sekä hiihtoa ja kalastusta: ”luonto – olkoon pohjoissuomalainen tai päijäthämäläinen, on aina tarjonnut minulle paikan akkujen lataamiseen.”
Luettelo julkaistuista teoksista
Äidit ja tyttäret -oopperan pianopartituuri ja äänite: (Musikado)
JASE:n Tuomela Composer's Portrait -levyllä ovat seuraavat Fennica-Gehrmanin partituurit
- Jokk (orkesteri)
- Pendulum (vc)
- Aufschwung (guit., fl)
- The Escape Ladder (kam.ork,) (Myös Ondinen SuomenSäveltäjät-juhlalevyllä 1995)
- Herzstück kuoro (partituuri SULASOL)
- Kangastus (Mirage) (2 kanteletta)
- Feux follets (FIMIC; Matti Rantasen levyllä)
- Kuura (FIMIC; Elisa Kerolan levyllä)
- Quintet (JASE; JASE:n juhlalevyllä)
- Lamento (SMOL:n levyllä, score painettu SMOL:n sarjassa)
Levyttämättä, partituurit Fennica-Gehrmanilla
- Mosaic (piano solo)
- Spiral (vl solo)
- Quintet 2 "Pierrot"
- Lemminkäinen (ork)
- Nordan (ork.)
- Lamentation, Lamentation 2 (sopr., kam.ork)
- Juoigga (baryt, jousitrio, pf)
- Organ Mass
- Sinfonia no 2
Levyttämättä, partituuri FIMIC
- Pilke 1 (sax, pf)
- Pyrähdys (acc, vc) ja Pyrähdys 2 (acc, cl, vc) (FIMIC)
- Spiral 2 ja 2b (guitar solo)
SULASOL:ista ilmestyy pian ainakin viisi suurehkoa kuoroteosta: mm. Kipuloitsu, Liekut ja Loitsut, Suomenkielinen vokaliisi