Syrjäntaustan kylä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Syrjäntausta on kylä Lammilla. Syrjäntaustan kylä ja kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiU3lyalx1MDBlNG50YXVzdGEiLCJ0eXBlIjoibWFya2VyIiwibGF0IjoiNjEuMDgwNDIiLCJsb24iOiIyNC45MTc5MSJ9XTsKICAgICAgICB2YXIgbWFwID0gbmV3IEdNYXAyKGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRCeUlkKCJnb29nbGVtYXAxIikpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHU21hbGxNYXBDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHTWFwVHlwZUNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IHd4TG9jYXRpb25Db250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5zZXRDZW50ZXIobmV3IEdMYXRMbmcoNjEuMDgwNDIsIDI0LjkxNzkxKSwgMTQpOwogICAgICAgIHd4QWRkTWFya2VycyhtYXAsIGZlYXR1cmVzKTsKICAgIH0KfSk7Cgp3eFVubG9hZEhvb2soR1VubG9hZCk7Ci8vXV0+Cjwvc2NyaXB0Pgo8ZGl2IGlkPSJnb29nbGVtYXAxIiBzdHlsZT0id2lkdGg6IDUwMHB4OyBoZWlnaHQ6IDMwMHB4Ij48L2Rpdj4K")



Ensimmäinen varma maininta Syrjäntaustan kylästä on vuodelta 1448. Kuitenkin kylän alueella olevat muinaismuistot viittaavat huomattavasti vanhempaan asutukseen, aina tuhannen vuoden taakse. Syrjäntaustan keskiajalta periytyvä ryhmäkylä on isojaosta huolimatta säilynyt tiiviinä, josta on viitteellisenä osoituksena vanha Raittinristin tienoon 1600- ja 1700-lukujen rakennusryhmä. Seppälän tilan vanhat rakennukset reunustavat raittinäkymää. Eheimpänä on säilynyt Papulan pihapiiri. Kyläkeskuksesta syrjässä sijaitsee Soilan tilan rakennusryhmä, jossa pitkä päärakennus on vuodelta 1901. Syrjäntaustan koulu perustettiin 1908. Jugendtyylisen koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila vuonna 1915.

Sarapuun mäki

Vanhan muistitiedon mukaan Sarapuun mäellä on muinaisina aikoina pidetty käräjiä, mutta käräjäkivistä ei ole enää mitään merkkiä jäljellä. Vanha uhrikivi on kuitenkin pellon keskellä. Ylempänä on uhrilähde ja sitä ympäröivä rehevä lehto.

Ristiäismäki

Syrjäntaustan kylän keskellä on ns. Raittinristi eli neljän paikallistien risteys. Itään johtavan tien varrella oli Pirunkaivo, jonka tarinaan liittyvät pahat henget saatiin kuriin pitäjän papin avulla. Hän antoi mäelle nimen Ristiäismäki.

Napolan susipiha

Raittinristin tienhaarassa oli vuoteen 1905 asti käytössä Napolan talon rakennusryhmä. Asuintilat, aitat, sauna, ladot, vajat, talli ja muut eläinsuojat oli sijoitettu pihapiirin reunoille tiiviiksi linnoitukseksi, jonka sisäpuolelle pääsi vain kolmen ns. susiportin kautta. Rakennuksien muodostama linnoitus suojasi entiseen aikaan susia ja myös vieraita, vihamielisiä heimoja vastaan. Alkuperäisen susipihan omistaja oli Jooseppi Napola, joka ajan tavan mukaan muutti nimensä Seppäläksi ostettuaan sen nimisen uuden tilan. 1900-luvun alussa susipihan rakennuksia alettiin siirrellä muualle. Montolan kylän tulipalon jälkeen Montolan Lassila osti asuinrakennuksen salin, joka kuulemma on yhä Montolassa hiukan muunneltuna.

Pellavanliotuslampi

Syrjäntaan kylässä ei ole lainkaan järveä, mikä aiheutti pulmia pellavan viljelyn yleistyessä Lammilla. Koska kylän läpi virtasi puro, kyläläiset patosivat sen, ja seuraavana syksynä pellavan liotuslampi oli valmis. Jokainen talo sai vesialueensa lammesta. Nykyään ei pellavaa enää viljellä, joten lampi kasvaa vesaikkoa ja padot ovat kauan sitten lahonneet.


Lähteet:

Uljas Kiuru: Lammi. Kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä. Hämeenlinna 1989. ISBN 951-95061-3-6

Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen