Lähdekoodi sivulle Syrjäntaan taistelu

[[Image:Hauhon kierros 014.JPG|thumb|right|300px|Syrjäntaan taistelussa v. 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki.]] '''Syrjäntaan taistelu''' käytiin 28. huhtikuuta 1918. Syrjäntaka on entisen Tuuloksen kunnan keskustaajama. 

== Tapahtumat  ==

Eteläisen Suomen jo aiemmin miehittäneet saksalaiset olivat komentajansa majuri Godert von Reden johdolla asettuneet asemiin Tuuloksen [[Syrjäntaka|Syrjäntaan]] peltoaukeille, Korkeilan talon ja Pappilanmäen välille, tarkoituksenaan estää [[Hämeenlinna]]n tien suunnasta tuleva punaisten vyöry. Syrjäntaakse olivat tulossa myös [[Hauho]]n [[Alvettula]]ssa lämimurron tehneet punaiset, joiden matka myös suuntauti kohden itää. 

Taisteluista on kuvaus myös Vaino Linnan teoksessa ''Täällä Pohjantähden alla'' ja Linna oli tutustunut vuoden 1918 taistelupaikkoihin kulkien aina Alvettulasta Hauhon kirkon kautta Syrjäntaakse. 

Saksalaisten ja punaisten kohtaamisessa punaisten ylivoima on kymmenkertainen saksalaisten suhteen, mutta punaisten joukoissa oli myös paljon naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka eivät osallistuneet taisteluihin. 

=== Taistelu  ===

Illalla kello 21 alkoi taistelu. Hämeenlinnan tien varren talot syttyivät palamaan tulituksen seurauksena. Seuraavana aamuna kello 5 punaiset aloittivat ratkaisevaksi muodostuneen hyökkäyksensä. Näin saksalaisten asema kävi epätoivoiseksi ja heillä alkoi ampumatarvikkeistakin olla pulaa. Tällöin saksalaisten komentajana toiminut majuri von Reden päätti vetää joukkonsa Suolijärven rantaan Syrjänmäkeen ja Syrjänniemeen. Vetäytymistä helpottaakseen he sytyttivät Lahdentien varren talot palamaan. Näistä tiheään asutun kylän talojen palosta syntyi usean tunnin ajaksi tehokas tiesulku koska talot paloivat molemmin puolen tietä. 

Kello 10 aikaan aamulla oli pääkylän taloista jäljellä vain savuavat rauniot. Tällöin punaiset saattoivat aloittaa läpimarssinsa kohti Lahtea. Koska punaisten puolella eli pelko saksalaisten hyökkäyksestä selustaan, niin he sytyttivät Tampereelle johtavan tien talot palamaan. Näin punaiset saivat aikaiseksi useita tunteja kestäneen tehokkaan tiesulun. Näin saattoi alkaa melko pitkään – kaikkiaan kuusi tuntia – kestänyt punaisten joukkojen kulku kylän lävitse. Kulkueessa oli jalkaväkeä, ratsuväkeä, konekivääreitä, tykistöä ja kaikkiin niihin liittyvää kuormastoa. Mukana oli myös pakolaisia eli naisia, vanhuksia ja lapsia kärryineen ja tavarakuormineen. [[Vuoden_1918_tapahtumat_Lammilla|Lammi]]lla oli myös punaisia, jotka pakenivat sinne [[Turenki|Turengista]] saapuneita saksalaisia joukkoja.

== Taiston jälkeen  ==

Tässä tilanteessa saksalaiset tyytyvät seuraamaan kulkueen etenemistä kiikareillaan Syrjänmäestä. Seuraavana päivänä kylään saapunut J. K. Klemola kuvaa Kyllikki Kaloisen mukaan tilannetta kylässä seuraavasti: 

::"''Kylä oli kaamean näköinen. Vanha hämäläiskylä, jossa oli ollut neljättäkymmentä taloa pitkissä riveissä tien varsilla, oli täysin raunioina. Röykkiöinä lojui vielä punaisten korjaamattomia ruumiita ja kuolleita hevosia. Raunioista nousi kitkerää savua ja ainoat elävät alkuasukkaat, jotka kylästä löytyivät, olivat pari sikaa, jotka hätäilemättä tonkivat erään talon tunkiota''".

Koska Syrjäntaan kylän asukkaat olivat paenneet taistelujen tieltä jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia taisteluja, mutta viivyttelijät olivat joutua jopa osallisiksi taisteluihin. Olga Mantere (s. 1900) kertoo Kyllikki Kaloisen teoksessa: 

::"''Saimme kuulla, että kylä joutuu taistelupaikaksi ja että väen olisi lähdettävä kylästä mahdollisimman pian. Isäni ja veljeni valjastivat hevosen. Suurella kiireellä kerättiin, mitä käsiin ehdittiin saada. Ehdimme ajaa vain kylään asti, kun kuulia alkoi viheltää. Kiirehdimme Kosmaan ja Raikon talon perunakuoppiin. Siellä oli jo toisiakin. Kellon aikaa en tiennyt, kun joku miehistä tuli huutamaan meille: Tulkaa ylös ja yrittäkää mennä Syrjänmäen laitaan Pohjoisten kylän puolelle. Kylä palaa. Olimme järkyttyneitä, siunausta ja Jumalan varjelusta rukoillen lähdimme konttaamaan aution suuren peltoaukean ojia pitkin. Ilmassa kuulavat vinkuivat ja srapnellit räjähtelivät nostaen multaa ilmaan. Kosmaan Adolfin jalkaan osui, mutta me muut pääsimme vahingoittumattomina ison pellon yli Syrjänmäen suojaan. Kuljimme [[Teuron kylä|Teuron kylää]] kohti. Veljeni kantoi Väreen Maunoa. Auttelimme toisiamme voimiemme mukaan. Teurolla pääsimme [[Teuron kylä|Anttolan]] talon tupaan. Siellä saimme lattialla levätä. Olimme pelastuneet hirvittävän kuulasateen alta hengissä''".

== Muistomerkit  ==

[[Image:Hauhon kierros 016.JPG|thumb|right|300px|Urho Heinäsen veistämä Syrjantaan taistelujen muistomerkki.]] Syrjäntaan taistelun muistoksi on pystytetty kolme erillistä muistomerkkiä. 

*Ensimmäiseksi pystytettiin Hämeenlinnan johtavan tien varteen taistelussa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki, joka kuitenkin on nykyisin siirretty tien alta vähän syrjemmälle. Kuitenkin muistomerkki on edelleen Hämeenlinnantien varrella.

:Muistomerkissä on teksti: 
::Tämän kummun alla lepäävät 
::Suomen vapauden puolesta 
::29.4.1918 
::voittajina kaatuneet 
::saksalaiset sankarit: 
::Yliluutnantti Paul Orlowski, 
::Korpraali Josef Botojewicz, 
::Sotilaat, Friedrich Otte, 
::Freedrich Otte 
::(Mednersen 1/2 -95), 
::Oscar Arnold, 
::Karl Weber 
::Kolme tuntematonta 
::jotka kuuluivat reservi 
::Jääkäripatalj. 3.2 K.K.K, 
::Karapiner Rikhart 
::Max Thomas 
::Patsaan pystyttivät 
::vapauttajiensa muistoksi 
::kiitolliset tuulokselaiset.

*Vuonna 1968 pystytettiin kylän pohjoisosaan, seurakuntatalon vierellä olevalle kallioll

e taiteilijsa [[Urho Heinänen (taiteilija)|Urho Heinäsen]] veistämä graniittinen leijonapatsas, jonka tehtävänä on kuvata kylässä käytyä taistelua vuoona 1918. 

*Punaisten hautamuistomerkki pystytettiin lähelle Ojatien ja Kokkilantien risteystä.

:Muistomerkissa on teksti: 
::'''Tälle pailalle''' 
::'''on haudattu''' 
::'''Tuuloksen tais-''' 
::'''telujen aikana''' 
::'''1928''' 
::'''vakaumuksensa''' 
::'''puolesta kaatu-''' 
::'''neet 87 toveria'''

== Lähteet  ==

*Kaloinen, Kyllikki (toim); Syrjäntaan taistelu 1918. Hämeenlinna 1986. 
*Linna, Väinö; Täällä Pohjantähden alla I-III, Helsinki.

[[Coordinates::61.120243, 24.828665| ]]

{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#D3D3D3" width="160%" | '''[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissota 1918]] ''' ||
|- align="center" style="font-size: 80%;"
| colspan="1" |   [[Vuoden 1918 tapahtumat Lammilla|Lammi]] | [[Tuulos|Tuuloksen]] Syrjäntaka
|}


[[Category:Muistomerkit]] [[Category:Sota-aika]] [[Category:Tuulos]]