Suomen sota (1808-1809)
Ruotsin armeijan päämaja oli Suomen sodan (1808 - 1809) alkuvaiheessa viikon verran Hämeenlinnassa ennen kuin pääarmeija vetäytyi Hämeenlinnan seudulta vähitellen kohti Pohjanmaata. Suunnitelmana oli päästä kevääksi Ouluun, jolloin Ruotsista saataisiin meriteitse vahvistuksia ja voitaisiin aloittaa vastahyökkäys. Venäjän armeijan kaksi divisioona seurasi perästä reilun päivämatkan päässä.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848) -runoelmassa kuvataan kansallisromanttiseen tapaan tätä vetäytymistä Hämeenlinnasta eteenpäin. Liikkeelle lähdettiin paukkupakkasten keskeltä maaliskuun 6. päivänä vuonna 1808. Pari päivää aiemmin oli saatettu matkaan valtava kuormasto, jossa oli muonaa (leipää, kalaa, lihaa) niin ihmisille kuin hevosille (heinää, kauraa). Vaunuissa oli myös armeijan varusteita, aseita ja ammuksia. Tykitkin olivat mukana.
Aseista, tykeistä ja ammuksista ne, joita ei pystytty ottamaan mukaan upotettiin Hämeen linnan edustalle Vanajaveteen. Niitä ei siis annettu talonpojille tai mahdolliselle nostoväelle, jotta he olisivat voineet aseellisesti puolustaa itseään, mikä oli vastoin sitä, mitä oli julistettu kirkoissa vielä helmikuun 7. päivänä. Kuningas kehotti talonpoikia puolustamaan itseään, jos venäläiset tulisivat maahan. Armeijalla oli hämäläisille talonpojille parempaa käyttöä.
Kuormastojen sadat hevoset oli otettu enimmäkseen hämäläisiltä talonpojilta, jotka myös kuljettivat vaunuja ja saattoivat hevosineen olla viikkokausia matkalla tietämättä, minne olivat menossa ja kuinka kauan olisivat poissa kotoa.
Jauhot, leipä, suolakala ja -liha oli lastattu vaunuihin Hämeenlinnan ympäristössä olevista kruunun makasiineista, joita oli mm. Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Osa jauhoista oli viikkoa ennen lähtöä annettu kymmenien jos ei satojen emäntien ja palkollisten leivottavaksi ja ne tietysti lastattiin mukaan.
Viimeiseksi lähtivät sotilaat, jotka olivat enimmäkseen jalkaväkeä, vakinaista väkeä ja ruotusotilaita, mutta myös jääkäreitä hevosineen ja jonkin verran ratsuväkeä. Armeija oli jaettu kahteen prikaatiin, joista Palmfeltin 1. prikaati marssi Porin kautta Vaasaa kohti ja Adlercreutzin 2. prikaati eteni Tampereen kautta kohti Kokkolaa. Myös Hämeen linna tyhjeni sotilaista ja lähti muun armeijan matkaan. Kaupunkiin ei siten jäänyt yhtään Ruotsin armeijan sotilasta.
Tärkein syy armeijan jakamiseen kahtia kolonnaan liittyi huoltoon, sillä joukkojen ruokkiminen olisi ollut muutoin vaikeaa ja hidasta. Paikallisia kruununmakasiineja ja armeijan liikuteltavia makasiineja oli harvakseltaan. Ja seudut joilla liikuttiin olivat nekin usein harvaanasuttuja niin ettei paikallisista talonpojista ollut apua ruoan hankinnassa. Viiden päivän välein pysähdyttiin täydentämään joukkojen mukana kulkevia muonavarastoja.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.