Salpausselät Kanta-Hämeessä

Artikkeli on kesken ....

Salpausselät Hämeessä

Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Tanja Litmasen progradu työ "Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella" kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen työ antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.

Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana. Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan, samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut. Harjuja pitkin ovat kulkeneet vanhat vaellusreitit asutusten välillä ja nykyään harjujen päällä kulkee virkistysalueiden reittejä, maastopyöräilyreittejä ja hiihtolatuja.

Miten Salpausselät ovat muodostuneet?

Jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten syntyivät Salpausselät. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. I ja II Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja III Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.

Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. I Salpausselkä syntyi noin 250 vuoden aikana sorasta ja hiekasta.

Alueen vapauduttua jäätikön painosta, maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat lohkareet. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

• I Salpausselkä - Hausjärvi
• II Salpausselkä - Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
• III Salpausselkä - Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula

Nykytilanne

* Missä pääsee tutustumaan I Salpausselän maisemiin?

Hausjärvellä - Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.

Hausjärvellä I Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa. Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. I Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.

Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakkoluodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla.

Hausjärven Linkkintorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Käsipuittenmäen pohjoispuolista linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.

Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat I Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtaimnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.

Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä

• Ilonummen delta, I Salpausselkä tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta
• Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
• Nummenlukot ja Mahlajalukot. Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
• Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia.
• Muinaisranta, jossa pieni pirupelto, kivinen alue.

�

* Missä pääsee tutustumaan II Salpausselän maisemiin?

• Janakkala

Suurisuolla retkeillessä huomasin, että läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää.

• Janakkalan harjut, II Salpausselkä
• Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi
• Hyppyrimäki

Missä pääsee tutustumaan III Salpausselän maisemiin?

Hämeenlinna Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee luontopolku, jossa esitellään geologisia muodostumia.

Renkajärvi ja Renkajärven harjut, uimaranta

• Renko
• Evo
• Pääjärven virkistysalue (... Tanjan gradun liitteestä löytyy Pääjärven alueen Geomorfologiset muodostumat ja korkokuvatyypit - niiden kanssa voisi retkeillä tutustumassa maastoon)

Loppi

Lopen kunta kuuluu Salpausselkien II ja III vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy II Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja III Salpausselkään Pernunnummen kohdalla. Lopen kirkonkylän kohdalla on toinen II Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.

Osin Tammelassa ja Lopella sijaitseva Maakylän-Räyskälän alue on valtakunnallisesti erittäin merkittävä ja monimuotoinen luontotyyppien kokonaisuus Tammelan ylängöllä. Alueella on edustavaa harjuluontoa, luonnontilaisia keidassoita, karuja ja kirkasvetisiä harjujärviä ja suppalampia sekä humuspitoisia järviä. Harjujakso on osa III Salpausselkää ja se on Hämeen kylmänkukan läntisimpiä esiintymisalueita. Puolustusvoimat käyttää aluetta harjoitustoimintaansa. - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/MaakylanRayskalan_alue(7229)

Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_keinot/Kulttuuriympariston_kuvaajat_2011/Maisema_2011(23932)

Tammela Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut Kaukolanharju ja Kaukolanharjun näkötorni - https://www.wikiwand.com/fi/Kaukolanharju

Lähteet:

• Salpausselkä ja jääkaudet 1994, Geologinen tutkimuskeskus http://tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_036.pdf
• Tanja Litmasen opinnäyte - https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79083/gradu2012Litmanen-Tanja.pdf?sequence=1
• Ahveniston luontopolku - http://www.hameenlinna.fi/pages/389957/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf
• Wikipedian Salpausselät artikkeli - https://www.wikiwand.com/fi/Salpaussel%C3%A4t
• Maaperäkarttojen selitykset
• Hikiä 2044 06 - http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_204406.pdf
• Topeno 2224 06 - http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_204206.pdf