Ero sivun ”Salpausselät Kanta-Hämeessä” versioiden välillä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Salpausselkien nykytilanne)
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
Artikkeli on kesken ....   
 
Artikkeli on kesken ....   
  
== Salpausselät  ==
+
== Salpausselät 1., 2. ja 3. ==
  
Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan.  
+
Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan eteläisen osan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan.  
  
 
* Ensimmäinen Salpausselkä  - Hausjärvi  
 
* Ensimmäinen Salpausselkä  - Hausjärvi  
* Toinen Salpausselkä - on matalampi, ja se sijaitsee noin 20 km pohjoisempana: Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
+
* Toinen Salpausselkä - on matalampi ja se sijaitsee noin 20 km pohjoisempana: Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
 
* Kolmas Salpausselkä - on lyhyempi ja se ulottuu Kemiöstä Hämeenlinnan seudulle:  Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula
 
* Kolmas Salpausselkä - on lyhyempi ja se ulottuu Kemiöstä Hämeenlinnan seudulle:  Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula
  
Rivi 17: Rivi 17:
 
Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja kolmas Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.
 
Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja kolmas Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.
  
Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi vähitellen noin 250 vuoden aikana sorasta ja hiekasta.
+
Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi vähitellen noin 250 vuoden aikana sorasta, hiekasta ha kivistä.
  
 
Alueen vapauduttua jäätikön painosta maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat kiviset pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat kiviset lohkareet esille.  Iso kuoppamaiset lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa hiljalleen.  
 
Alueen vapauduttua jäätikön painosta maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat kiviset pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat kiviset lohkareet esille.  Iso kuoppamaiset lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa hiljalleen.  
Rivi 25: Rivi 25:
 
=== Salpausselkien nykytilanne ===  
 
=== Salpausselkien nykytilanne ===  
  
Hämeen harjuiset maastot ovat Salpausselkien maisemaa, ja niihin voi tutustua moniaa paikoissa.  
+
Hämeen harjuiset maastot ovat Salpausselkien aikaan muodostunutta maisemaa, ja niihin voi tutustua monissa paikoissa.  
  
 
==== Missä pääsee tutustumaan  ensimmäisen Salpausselän maisemiin? ====
 
==== Missä pääsee tutustumaan  ensimmäisen Salpausselän maisemiin? ====
  
Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee ensimmäinen Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.  
+
Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan eteläisen osan halki kulkee ensimmäinen Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat ja pitkittäismuodostelmat eli harjut ja lukot.  
  
Hausjärvellä ensimmäinen Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa.  Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. Ensimmäisen Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.
+
Hausjärvellä ensimmäinen Salpausselkä kulkee eteläosan läpi kunnan lounas-koillissuunnassa.   
  
Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja '''Oitinharju''' Oitin taajaman kohdalla.
+
Hausjärven Linkkitorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Linkkitornia ei mäellä enää ole, sen on korvannut linkkimasto. Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.  
 
 
Hausjärven Linkkitorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.  
 
  
 
Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  
 
Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  
  
 
Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat ensimmäisen Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtainnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.
 
Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat ensimmäisen Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtainnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.
 +
 +
Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. Ensimmäisen Salpausselän alueelta pohjoiseen sijaitsee i pitkittäisharjumuodostelmia. Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja '''Oitinharju''' Oitin taajaman kohdalla.  Ryttylän lähellä Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.
  
 
Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä  
 
Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä  
* Ilonummen delta, I Salpausselkä tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta  
+
* Ilonummen tasainen delta-alue, I Salpausselän tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta.
 
* Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
 
* Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
 
* Nummenlukot ja Mahlajalukot.  Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
 
* Nummenlukot ja Mahlajalukot.  Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
* Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia.
+
* Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia, joiden pohjissa on soistuvia lampia. Alueella myös huomattava muinaisranta, jossa suuria kiviä.
* Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue.   
+
* Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue.  Luonnonsuojelualue Nummenluokkojen lähettyvillä.
  
Hausjärvellä on Ykslammen alueelle, vanhalle hiekkakuopalle tehty virkistysalue, jossa on frisbeegolfrata ja kuntoportaat.  
+
Hausjärvellä Ryttylässä on Ykslammen alueelle, vanhalle hiekkakuopalle tehty virkistysalue, jossa on frisbeegolfrata, kuntoportaat ja uimapaikka.
  
 
==== Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin? ====
 
==== Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin? ====
'''Janakkala'''  
+
'''Janakkala''' <br />
 
Suurisuon läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää.
 
Suurisuon läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää.
 
* Janakkalan harjut, II Salpausselkä, Kiipulan ulkoilureitit, maastopyöräilyreitit
 
* Janakkalan harjut, II Salpausselkä, Kiipulan ulkoilureitit, maastopyöräilyreitit
 
* Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi
 
* Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi
* Hyppyrimäki  
+
* Hyppyrimäki - tasanne alue harjun päällä
 +
* Kalpalinna
 +
 
 +
''' Loppi''' <br />
  
''' Loppi'''
 
 
Lopen kunta kuuluu toisen ja kolmannen Salpausselkien vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy toiseen  Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja kolmanteen Salpausselkään Pernunnummen kohdalla.  Lopen kirkonkylän kohdalla on myös toiseen Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.
 
Lopen kunta kuuluu toisen ja kolmannen Salpausselkien vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy toiseen  Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja kolmanteen Salpausselkään Pernunnummen kohdalla.  Lopen kirkonkylän kohdalla on myös toiseen Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.
 
* Lopen Poronpolku
 
* Lopen Poronpolku
Rivi 63: Rivi 65:
 
* Delta-alue  - Räyskälän lentokenttä  
 
* Delta-alue  - Räyskälän lentokenttä  
 
* Poronpolku ja ulkoilu- ja maastopyöräreitit
 
* Poronpolku ja ulkoilu- ja maastopyöräreitit
 +
* Samot
  
 
'''Evo, Lammi, Hämeenlinna'''
 
'''Evo, Lammi, Hämeenlinna'''
 
 
  Evon harjut - vaellusreitit ja retkeilyalueet,...   
 
  Evon harjut - vaellusreitit ja retkeilyalueet,...   
 +
Korkeimmat mäet
  
  
Rivi 73: Rivi 76:
 
Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu Hämeen kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee [http://www.hameenlinna.fi/pages/389957/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf luontopolku],  jossa esitellään geologisia muodostumia.   
 
Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu Hämeen kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee [http://www.hameenlinna.fi/pages/389957/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf luontopolku],  jossa esitellään geologisia muodostumia.   
  
Aulanko ja Aulanko vuori, xxx meren ranta, Aulangon näkötornista hieno näköala Vanajaveden laakson kansallismaisemaan...
+
Aulanko ja Aulanko vuori, Yoldianmeren ranta, Aulangon näkötornista hieno näköala Vanajaveden laakson kansallismaisemaan...
 
<br />
 
<br />
  

Nykyinen versio 10. heinäkuuta 2019 kello 00.37

Artikkeli on kesken ....

Salpausselät 1., 2. ja 3.

Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan eteläisen osan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan.

  • Ensimmäinen Salpausselkä - Hausjärvi
  • Toinen Salpausselkä - on matalampi ja se sijaitsee noin 20 km pohjoisempana: Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
  • Kolmas Salpausselkä - on lyhyempi ja se ulottuu Kemiöstä Hämeenlinnan seudulle: Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula

Tanja Litmasen progradu työ (2012) "Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella" kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen työ antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.

Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana. Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan, samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut. Harjuja pitkin ovat kulkeneet vanhat kulkureitit asutusten välillä ja nykyään harjujen päällä on virkistysalueiden reittejä, maastopyöräilyreittejä ja hiihtolatuja.

Miten Salpausselät ovat muodostuneet?

Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja kolmas Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.

Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi vähitellen noin 250 vuoden aikana sorasta, hiekasta ha kivistä.

Alueen vapauduttua jäätikön painosta maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat kiviset pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat kiviset lohkareet esille. Iso kuoppamaiset lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa hiljalleen.


Salpausselkien nykytilanne

Hämeen harjuiset maastot ovat Salpausselkien aikaan muodostunutta maisemaa, ja niihin voi tutustua monissa paikoissa.

Missä pääsee tutustumaan ensimmäisen Salpausselän maisemiin?

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan eteläisen osan halki kulkee ensimmäinen Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat ja pitkittäismuodostelmat eli harjut ja lukot.

Hausjärvellä ensimmäinen Salpausselkä kulkee eteläosan läpi kunnan lounas-koillissuunnassa.

Hausjärven Linkkitorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Linkkitornia ei mäellä enää ole, sen on korvannut linkkimasto. Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.

Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat ensimmäisen Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtainnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.

Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. Ensimmäisen Salpausselän alueelta pohjoiseen sijaitsee i pitkittäisharjumuodostelmia. Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla. Ryttylän lähellä Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.

Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä

  • Ilonummen tasainen delta-alue, I Salpausselän tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta.
  • Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
  • Nummenlukot ja Mahlajalukot. Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
  • Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia, joiden pohjissa on soistuvia lampia. Alueella myös huomattava muinaisranta, jossa suuria kiviä.
  • Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue. Luonnonsuojelualue Nummenluokkojen lähettyvillä.

Hausjärvellä Ryttylässä on Ykslammen alueelle, vanhalle hiekkakuopalle tehty virkistysalue, jossa on frisbeegolfrata, kuntoportaat ja uimapaikka.

Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin?

Janakkala
Suurisuon läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää.

  • Janakkalan harjut, II Salpausselkä, Kiipulan ulkoilureitit, maastopyöräilyreitit
  • Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi
  • Hyppyrimäki - tasanne alue harjun päällä
  • Kalpalinna

Loppi

Lopen kunta kuuluu toisen ja kolmannen Salpausselkien vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy toiseen Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja kolmanteen Salpausselkään Pernunnummen kohdalla. Lopen kirkonkylän kohdalla on myös toiseen Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.

  • Lopen Poronpolku
  • Melkuttimet
  • Delta-alue - Räyskälän lentokenttä
  • Poronpolku ja ulkoilu- ja maastopyöräreitit
  • Samot

Evo, Lammi, Hämeenlinna

Evon harjut - vaellusreitit ja retkeilyalueet,...  

Korkeimmat mäet


Missä pääsee tutustumaan kolmannen Salpausselän maisemiin?

Hämeenlinna Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu Hämeen kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee luontopolku, jossa esitellään geologisia muodostumia.

Aulanko ja Aulanko vuori, Yoldianmeren ranta, Aulangon näkötornista hieno näköala Vanajaveden laakson kansallismaisemaan...

Hattula

  • Parolan nummi, delta-alue - vanha lentokenttä, nykyinen panssarivaunujen harjoittelualue
  • Parolan harjut, Panssarimuseon takaa lähtevät polut Parolan harjuille
  • Tenholan linnavuoren harjut

Takajärvi ja harjut ... Suviranta parkkipaikka, ulkoilupolut harjumaastossa

Renkajärvi ja Renkajärven harjut, uimaranta,

  • Pääjärven virkistysalue (... Tanjan gradun liitteestä löytyy Pääjärven alueen Geomorfologiset muodostumat ja korkokuvatyypit - niiden kanssa voisi retkeillä tutustumassa maastoon)

Osin Tammelassa ja Lopella sijaitseva Maakylän-Räyskälän alue on valtakunnallisesti erittäin merkittävä ja monimuotoinen luontotyyppien kokonaisuus Tammelan ylängöllä. Alueella on edustavaa harjuluontoa, luonnontilaisia keidassoita, karuja ja kirkasvetisiä harjujärviä ja suppalampia sekä humuspitoisia järviä. Harjujakso on osa kolmatta Salpausselkää ja se on Hämeen kylmänkukan läntisimpiä esiintymisalueita. Puolustusvoimat käyttää aluetta harjoitustoimintaansa. - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/MaakylanRayskalan_alue(7229)

Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_keinot/Kulttuuriympariston_kuvaajat_2011/Maisema_2011(23932)

Tammela Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut Kaukolanharju ja Kaukolanharjun näkötorni - https://www.wikiwand.com/fi/Kaukolanharju

Lähteet: