Ero sivun ”Salpausselät Kanta-Hämeessä” versioiden välillä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Salpausselät)
(Salpausselkien nykytilanne)
Rivi 35: Rivi 35:
 
Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja '''Oitinharju''' Oitin taajaman kohdalla.
 
Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja '''Oitinharju''' Oitin taajaman kohdalla.
  
Hausjärven Linkkintorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä.  Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.  
+
Hausjärven Linkkitorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä.  Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.  
  
 
Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  
 
Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  
Rivi 48: Rivi 48:
 
* Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue.   
 
* Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue.   
  
Hausjärvellä on vanhalle hiekkakuoppa-alueelle tehty virkistysalue, jossa on Frisbeegolf rata ja kuntoportaat.  
+
Hausjärvellä on Ykslammen alueelle, vanhalle hiekkakuopalle tehty virkistysalue, jossa on frisbeegolfrata ja kuntoportaat.  
  
 
==== Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin? ====
 
==== Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin? ====

Versio 9. heinäkuuta 2019 kello 10.27

Artikkeli on kesken ....

Salpausselät

Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan.

  • Ensimmäinen Salpausselkä - Hausjärvi
  • Toinen Salpausselkä - on matalampi, ja se sijaitsee noin 20 km pohjoisempana: Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
  • Kolmas Salpausselkä - on lyhyempi ja se ulottuu Kemiöstä Hämeenlinnan seudulle: Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula

Tanja Litmasen progradu työ (2012) "Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella" kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen työ antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.

Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana. Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan, samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut. Harjuja pitkin ovat kulkeneet vanhat kulkureitit asutusten välillä ja nykyään harjujen päällä on virkistysalueiden reittejä, maastopyöräilyreittejä ja hiihtolatuja.

Miten Salpausselät ovat muodostuneet?

Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja kolmas Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.

Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi vähitellen noin 250 vuoden aikana sorasta ja hiekasta.

Alueen vapauduttua jäätikön painosta maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat kiviset pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat kiviset lohkareet esille. Iso kuoppamaiset lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa hiljalleen.


Salpausselkien nykytilanne

Hämeen harjuiset maastot ovat Salpausselkien maisemaa, ja niihin voi tutustua moniaa paikoissa.

Missä pääsee tutustumaan ensimmäisen Salpausselän maisemiin?

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee ensimmäinen Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.

Hausjärvellä ensimmäinen Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa. Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. Ensimmäisen Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.

Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakko-luodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla.

Hausjärven Linkkitorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Käsipuittenmäen pohjoispuolista Linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.

Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat myös jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat ensimmäisen Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtainnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.

Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä

  • Ilonummen delta, I Salpausselkä tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta
  • Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
  • Nummenlukot ja Mahlajalukot. Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
  • Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia.
  • Muinaisranta, jossa pieni pirunpelto, kivinen alue.

Hausjärvellä on Ykslammen alueelle, vanhalle hiekkakuopalle tehty virkistysalue, jossa on frisbeegolfrata ja kuntoportaat.

Missä pääsee tutustumaan toisen Salpausselän maisemiin?

Janakkala Suurisuon läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää.

  • Janakkalan harjut, II Salpausselkä, Kiipulan ulkoilureitit, maastopyöräilyreitit
  • Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi
  • Hyppyrimäki

Loppi Lopen kunta kuuluu toisen ja kolmannen Salpausselkien vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy toiseen Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja kolmanteen Salpausselkään Pernunnummen kohdalla. Lopen kirkonkylän kohdalla on myös toiseen Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.

  • Lopen Poronpolku
  • Melkuttimet
  • Delta-alue - Räyskälän lentokenttä
  • Poronpolku ja ulkoilu- ja maastopyöräreitit

Evo, Lammi, Hämeenlinna

Evon harjut - vaellusreitit ja retkeilyalueet,...  


Missä pääsee tutustumaan kolmannen Salpausselän maisemiin?

Hämeenlinna Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu Hämeen kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee luontopolku, jossa esitellään geologisia muodostumia.

Aulanko ja Aulanko vuori, xxx meren ranta, Aulangon näkötornista hieno näköala Vanajaveden laakson kansallismaisemaan...

Hattula

  • Parolan nummi, delta-alue - vanha lentokenttä, nykyinen panssarivaunujen harjoittelualue
  • Parolan harjut, Panssarimuseon takaa lähtevät polut Parolan harjuille
  • Tenholan linnavuoren harjut

Takajärvi ja harjut ... Suviranta parkkipaikka, ulkoilupolut harjumaastossa

Renkajärvi ja Renkajärven harjut, uimaranta,

  • Pääjärven virkistysalue (... Tanjan gradun liitteestä löytyy Pääjärven alueen Geomorfologiset muodostumat ja korkokuvatyypit - niiden kanssa voisi retkeillä tutustumassa maastoon)

Osin Tammelassa ja Lopella sijaitseva Maakylän-Räyskälän alue on valtakunnallisesti erittäin merkittävä ja monimuotoinen luontotyyppien kokonaisuus Tammelan ylängöllä. Alueella on edustavaa harjuluontoa, luonnontilaisia keidassoita, karuja ja kirkasvetisiä harjujärviä ja suppalampia sekä humuspitoisia järviä. Harjujakso on osa kolmatta Salpausselkää ja se on Hämeen kylmänkukan läntisimpiä esiintymisalueita. Puolustusvoimat käyttää aluetta harjoitustoimintaansa. - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/MaakylanRayskalan_alue(7229)

Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma - http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_keinot/Kulttuuriympariston_kuvaajat_2011/Maisema_2011(23932)

Tammela Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut Kaukolanharju ja Kaukolanharjun näkötorni - https://www.wikiwand.com/fi/Kaukolanharju

Lähteet: