Ero sivun ”Ronni” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”)
 
Rivi 1: Rivi 1:
Ronni on kylä [[Lammi|Lammilla]], Pääjärven pohjoispuolella.&nbsp;Kylässä sijaitsee entinen Kauppilan kartano.&nbsp;<br>&nbsp;<widget type="googlemap">
Ronni on kylä [[Lammi|Lammilla]], Pääjärven pohjoispuolella.&nbsp;Kylässä sijaitsee entinen Kauppilan kartano.&nbsp;<br>&nbsp;{{#display_map:61.08084,25.12031}}&nbsp;  
<marker lat="61.08084" lon="25.12031">Ronni</marker>
</widget>&nbsp;  


==== Ronnin kylän historiaa  ====
==== Ronnin kylän historiaa  ====

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18

Ronni on kylä Lammilla, Pääjärven pohjoispuolella. Kylässä sijaitsee entinen Kauppilan kartano. 
 

Ladataan karttaa...

 

Ronnin kylän historiaa

Ronnin kylä kuuluu Pääjärven rannan ikivanhaan asutusseutuun. Ronnista on ensimmäinen maininta vuonna 1435, jolloin Lammin pappilalle erotettiin Pääjärven rannalta kylien yhteisiä maita. Rajantarkastusmiehenä toimivat mm. Paavo Ronnis ja Antti Rännte-nimiset miehet. Ronnista oli kotoisin myös Mikko Suurpää -niminen lautamies. Suurpää -nimi tunnetaan keskiajalla vain Ronnissa ja Turussa, jossa oli pormestarina vuosina 1455 - 1456 Mikael Suurpää ja hänen poikansa piispa Lauri Suurpää. Kysymyksessä voi olla lammilainen suku.

Vuonna 1539 Ronnissa oli kahdeksan taloa. Kylässä oli myös yksi Lammin kestikievareista noin parinsadan vuoden ajan, ja ensimmäinen kestikievarin pitäjä on ollut Eskel Eskola 1700-luvun puolessa välissä. Kylän taloja oli isojaon aikoihin Eskolan, Hannulan, Heikkilän, Kauppilan ja Jaakkolan tilat. 

Kauppilan kartano
Kauppila.JPG

Kauppilan entisen ratsutilan omistajia tunnetaan vuodesta 1504 alkaen. Vuonna 1610 siihen liitettiin toinen tila, ja siitä tuli ratsutila. Sitä kutsuttiin myös Ronnin kartanoksi. Sen omistajina on ollut mm. piispa Henrik Gastrenius, von Kraemer, Munsterhjelm sekä Åkerman-suvut. Kauppilan puinen päärakennus rakennettiin vuonna 1770 taitekattoiseksi, mutta se muutettiin 1800-luvun alkupuolella satulakattoiseksi. Vuonna 1883 rakennusta jatkettiin nykyiseen mittaansa. Päärakennusta ympäröi englantilaistyylinen puisto.

Kauppilan rustholli toimi pitkään käräjäpaikkana. Hollolan kihlakunnantuomari Konstantin Leopold oli virassa 1847-1890 ja asui osan ajastaan Kauppilassa. Käräjiä varten oli erityinen käräjätupa. Leopoldin ajalta on kolmikerroksinen, hirsinen viljamakasiini, jota kutsuttiin 'Leopoldin aitaksi' ja johon kerättiin käräjäjyvät, osa virkamiehen palkasta. Konstantin Leopold on

Leopoldin aitta.JPG

haudattu Lammin hautausmaahan.

Vuonna 1850 Kauppilaan liitettiin kaksi kolmasosaa Eskolan tilasta. Siitä tuli n. 600 hehtaarin suuruinen tila. Vuonna 1880 tuli tilan omistajiksi Fredrik ja Albertiina Kauppila.

Ronnin keskuslaitos

Lammin kunta osti vuonna 1965 Ronnin kylän Kauppilan tilasta n. 90 hehtaarin suuruisen määräalan. Siitä kunta lahjoitti 70 hehtaarin suuruisen alueen Hämeen vajaamielisten keskuslaitoksen kuntainliitolle. Kunnat varasivat hoitopaikkoja laitoksesta, joka käsitti 25 eri rakennusta.

Ronnin keskuslaitos oli nimeltään Pääjärven kuntoutuskeskus. Sen eri osastot ja Kauppilan hoitokodit tarjosivat palveluita kehitysvammaisille henkilöille, joiden tutkimus, kuntoutus ja hoito vaatii erityisosaamista esim. aistimonivammaisuuteen, autismiin, mielenterveyteen ja dementiaan liittyvissä asioissa. Pääjärven kuntoutuskeskuksessa oli vuoden 2007 alussa 157 laitoshoidettavaa kehitysvammaista. Vuonna 2009 Pääjärven kuntoutuskeskus ja Eteva yhdistyivät, ja osa toiminnasta siirtyi pois Lammin yksiköstä. Nyt Ronnin rakennukset ovat tyhjillään ja odottavat uutta toimintaa.



Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003

Lammin pitäjän historia. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-95061-0-1

Lähde, Heikki: Isojakojen talonmuodostus. Lammin tilojen varhaisvaiheet.

http://www.hameenlinna.fi/Sosiaalipalvelut/Vammaispalvelut/Eteva-kuntayhtyma/