Ero sivun ”Pyhä Pietari” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (9 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Keskiaikana jokaisella kirkolla oli oma suojeluspyhimyksensä, ja Tyrvännön kirkon suojeluspyhimyksen uskotaan olleen Pyhä Pietari, sillä mm. kirkkopyhä oli juuri Pekan ja Pietarin päivänä. | Keskiaikana jokaisella kirkolla oli oma suojeluspyhimyksensä, ja Tyrvännön kirkon suojeluspyhimyksen uskotaan olleen Pyhä Pietari, sillä mm. kirkkopyhä oli juuri 9.7. Pekan ja Pietarin päivänä. Suuren ja kalaisan sisävesistön rannalla olevan kirkon pyhimykseksi sopii juuri Pyhä Pietari, joka oli tunnetusti kova kalamies. | ||
Pietarin kunnioitus oli jo 200-luvulla laajalle levinnyttä kirkon sisällä. Pyhimyksenä Pietarin katsotaan toimivan portinvartijana Taivaassa, minkä vuoksi häneltä pyydetään katolisessa kirkossa pitkäikäisyyttä. | Pietarin kunnioitus oli jo 200-luvulla laajalle levinnyttä kirkon sisällä. Pyhimyksenä Pietarin katsotaan toimivan portinvartijana Taivaassa, minkä vuoksi häneltä pyydetään katolisessa kirkossa pitkäikäisyyttä. | ||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon vitsejä ja kaskuja Pyhästä Pietarista juuri taivaan portilla vastaanottamassa syntisiä ihmisiä vastaan. Näitä tarinoita kerrottiin paljon vielä 1970 -luvulla Hämeessä. | Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon vitsejä ja kaskuja Pyhästä Pietarista juuri taivaan portilla vastaanottamassa syntisiä ihmisiä vastaan. Näitä tarinoita kerrottiin paljon vielä 1970 -luvulla Hämeessä. | ||
== Tyrvännön itsenäinen seurakunta == | == Tyrvännön kirkko ja itsenäinen seurakunta == | ||
Tyrvännön seurakunnan uskotaan olevan Suomen vanhimpia, ja sen keskiaikainen kirkko Lepaalla on siten ollut vanhempi kuin Hattulan Pyhän Ristin | Tyrvännön seurakunnan uskotaan olevan Suomen vanhimpia, ja sen keskiaikainen kirkko Lepaalla on siten ollut vanhempi kuin Hattulan Pyhän Ristin tai Vanajan keskiaikainen kivikirkko. Kirkosta ei ole enää jäljellä kuin kivinen sakasti. Kun ristiretkeläiset 1100 -luvulla tulivat ensimmäisen kerran Suomeen, käännytystyö alkoi ehkä juuri Tyrvännön alueelta Hämeestä, joka on tarkoitukseen sopivaa Vanajaveden etelärantaa. | ||
Esimerkiksi Kalle Holmbergin ohjaaman elokuvan Rauta- | Tarinoiden mukaan Hämeen tiililinnan yksi kolmesta vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta oli Lepaan kirkon tuntumassa, eli virran toisella puolen sijaitseva Hinnomäki, joka puolestaan on lähellä Tenholan linnavuorta. Toinen mahdollinen linnan paikka oli Janakkalassa, nykyisen Hämeen linnan eteläpuolella Hakoisten linnavuorella. Itse asiassa nykyinen 1200 -luvulla rakennettu linna sijaitsee juuri näiden kahden linnavuoren välissä, aika omituisella suoalueella. | ||
Esimerkiksi Kalle Holmbergin ohjaaman elokuvan Rauta-aika (1982) valloitukseen liittyviä kohtauksia kuvattiin symbolisesti juuri näillä autenttisiksi oletetuilla Vanajaveden rannoilla Tyrvännön Ruskeenkärjessä. | |||
{{tynkä}} | {{tynkä}} | ||
| Rivi 19: | Rivi 21: | ||
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_(apostoli)#Pietari_pyhimyksen.C3.A4 Pietari] (apostoli). Wikipedia | [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_(apostoli)#Pietari_pyhimyksen.C3.A4 Pietari] (apostoli). Wikipedia | ||
[[ | [[Luokka:Kiinnostavia hahmoja]][[Luokka:Muita ihmisiä]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.13
Keskiaikana jokaisella kirkolla oli oma suojeluspyhimyksensä, ja Tyrvännön kirkon suojeluspyhimyksen uskotaan olleen Pyhä Pietari, sillä mm. kirkkopyhä oli juuri 9.7. Pekan ja Pietarin päivänä. Suuren ja kalaisan sisävesistön rannalla olevan kirkon pyhimykseksi sopii juuri Pyhä Pietari, joka oli tunnetusti kova kalamies.
Pietarin kunnioitus oli jo 200-luvulla laajalle levinnyttä kirkon sisällä. Pyhimyksenä Pietarin katsotaan toimivan portinvartijana Taivaassa, minkä vuoksi häneltä pyydetään katolisessa kirkossa pitkäikäisyyttä.
Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon vitsejä ja kaskuja Pyhästä Pietarista juuri taivaan portilla vastaanottamassa syntisiä ihmisiä vastaan. Näitä tarinoita kerrottiin paljon vielä 1970 -luvulla Hämeessä.
Tyrvännön kirkko ja itsenäinen seurakunta
Tyrvännön seurakunnan uskotaan olevan Suomen vanhimpia, ja sen keskiaikainen kirkko Lepaalla on siten ollut vanhempi kuin Hattulan Pyhän Ristin tai Vanajan keskiaikainen kivikirkko. Kirkosta ei ole enää jäljellä kuin kivinen sakasti. Kun ristiretkeläiset 1100 -luvulla tulivat ensimmäisen kerran Suomeen, käännytystyö alkoi ehkä juuri Tyrvännön alueelta Hämeestä, joka on tarkoitukseen sopivaa Vanajaveden etelärantaa.
Tarinoiden mukaan Hämeen tiililinnan yksi kolmesta vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta oli Lepaan kirkon tuntumassa, eli virran toisella puolen sijaitseva Hinnomäki, joka puolestaan on lähellä Tenholan linnavuorta. Toinen mahdollinen linnan paikka oli Janakkalassa, nykyisen Hämeen linnan eteläpuolella Hakoisten linnavuorella. Itse asiassa nykyinen 1200 -luvulla rakennettu linna sijaitsee juuri näiden kahden linnavuoren välissä, aika omituisella suoalueella.
Esimerkiksi Kalle Holmbergin ohjaaman elokuvan Rauta-aika (1982) valloitukseen liittyviä kohtauksia kuvattiin symbolisesti juuri näillä autenttisiksi oletetuilla Vanajaveden rannoilla Tyrvännön Ruskeenkärjessä.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteet
Ojanen, Eero. Tyrvännön historia. 2002. ISBN 952-91-4881-X
Pietari (apostoli). Wikipedia