Pirjo Tuominen

(s. 1939)

Tuotanto TuotantoTuotanto| TekstinäyteTekstinäyte

Rantanen

Lappeenrannassa syntynyt ja siellä lapsuutensa viettänyt kirjailija on tehnyt elämäntyönsäpääkaupunkiseudulla. Nykyisin hän on satakuntalainen (Kauvatsa) päätoiminen kirjailija. Pirjo Tuominen on asunut Nastolassa vuosina 1981-83. Hänen romaaninsa Sinisilmä (1979) tapahtumat sijoittuvat Lahteen. Pamfletti Tapaus Asko (1983) taas kertoo lahtelaisen huonekalutehtaan vallanvaihdosta.

Ennen päätoimiseksi kirjailijaksi ryhtymistään Pirjo Tuominen on toiminut mm. mainostoimittajana, tiedottajana, Suomen Käsityön Ystävien toimitusjohtajana, yksityisyrittäjänä ja paikallisradion johtajana. Hän on koulutukseltaan ekonomi, MAT.

Pirjo Tuominen on saanut Nortamo - palkinnon vuonna 2000 sekä Suuren Suomalaisen Kirjakerho Oy:n tunnustuspalkinnon vuonna 2001.

Pirjo Tuomisen laaja tuotanto koostuu historiallisista romaaneista, historiikeista ja elämänkerroista. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut myös näytelmiä.
Sinisilmä kuvaa naista miesten maailmassa. Romaanin tapahtumapaikkana on Lahti ja taustalla sen vilkas liike-elämä.
Pirjo Tuomisen romaaneista välittyykin vankka liike- ja talouselämän tuntemus.

Tuotanto

Romaanit

Mariaana, Vantaan tytär. Kirjayhtymä 1978.

Sinisilmä. Kirjayhtymä 1979.

Tuuliajolla. Kirjayhtymä 1980.

Arvoisa rouva Marie. Kirjayhtymä 1981.

Myrttiseppeleet. Kirjayhtymä 1982.

Sinun vuorosi tulee. Kirjayhtymä 1983.

Keskeneräinen elämä. Kirjayhtymä 1983.

Puhtaana käteen. Kirjayhtymä 1984.

Nukkeleikki. Kirjayhtymä 1985.

Jälkeemme kukkiva maa. Kirjayhtymä 1986.

Puoliherran huone. Kirjayhtymä 1986.

Edustusrouva. Weilin Göös 1987.

Herrasmies. Weilin Göös 1987.

Kenraalitar. Tammi 1989.

Ruukinkartanon rouva. Tammi 1990.

Hovikosken valtiatar. Tammi 1991.

Huvila Aurinkorannikolla. Tammi 1994.

Hakaniemen kaunis Helene. Tammi 1995.

Kaarina Hannuntytär. Tammi 1999.

Mies metsätieltä. Tammi 2000.

Täydellinen nainen. Tammi 2000.

Vihreät oksat. Tammi 2004.

Linnat. Tammi 2005.

Alaska-sarja:

Villit vedet. Tammi 1992.

Ylpeät purjeet. Tammi 1993.

Satakunta-sarja:

Suuren joen maa. Tammi 1996.

Kuningasväylä. Tammi 1997.

Tulen pojat, veden tyttäret. Tammi 1998.

1900-luvun Suomesta kertova sarja:

Itkevät syvät vedet. Tammi 2001.

Sillat yli joen. Tammi 2002.

Kultavainiot. Tammi 2003. ==
Elämänkerrat ==

Madame (Sanelma Vuorre). Tammi 1991.

Kyllikki (Kyllikki Virolainen). Otava 1985.

Visavuoren paljasjalka (Mielikki Into). Weilin Göös 1984.

Muistelmia nuoruusvuosiltani (Kirsti Gallen-Kallela) yhdessä Kaari Raivion kanssa. Weilin Göös 1982. ==
Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat ==

Tapaus Asko: raportti vallanvaihdosta. Kirjayhtymä 1983. ==
Historiikit ==

Backas - kartano elää. Tammi 1988.

Memento vivere - muista elää. Harjulan taiteilijakodin kultakausi. Tammi 2004.

Lisäksi erilaisia toimitustöitä. == == Tekstinäyte == ==

==

"Lahteen tulee rahaa ovista ja ikkunoista":
Sanonta oli vanha, mistä olikaan mieleen iskostunut.
Esa Vainikainen oli noussut Radiomäelle, kävellyt verkkaisesti kevätillan autereessa. Vesijärven takana ruskotteli taivas poutaa luvaten, järven laakeus heijasteli värejä.
Silmä puntaroi näkemäänsä: kaunista oli.
Maisema eteläisen Salpausselän korkeimmassa kohdassa oli uljas. Kaukana polveilivat vedet, tummat metsät kätkivät Tiirismaan kvartsiittihuippuja. Ei ollut toista tällaista kaupunginpaikkaa Etelä-Suomessa, ajatteli Vainikainen, ei korkeampia vuoria, uhkeampia harjuja, ei selkeämpiä merkkejä jääkauden voimasta.
Eteläpuolella putosi harju jyrkkänä. Muinaismeren pohjasavikoilla makasivat pellot asutuksen peittäminä. Siellä alkoi Porvoonjoki, entinen elinhermo Hämeen ja meren välillä. Nyt tungeksi elämä Helsingintien mutkissa moottoreiden voimilla. Hämeessä oli kiinteä asutus jo silloin, kun Uusimaa oli pelkkää korpea. Ei tultu niihin aikoihin tänne rannikolta ylimielisinä niin kuin nykyisin, hymyili Vainikainen itsekseen.

Sinisilmä, 1979.

Lisätietoa kirjailijasta Internetissä:

Tammen kirjailijat

Carelica-kirjailijat